Automobiili saapui uuden vuosisadan alkuun Suomeen - otimme 1900-luvun alussa nopeasti itseliikkuvan ajoneuvon liikenteeseen. Itsenäisen Suomen aikana olemme autoistuneet, vallanneet autourheilussa maailman maineen ja kehittäneet mm. puolustustarpeisiin ainutlaatuisia ajoneuvoja. Toimiipa Suomessa henkilö- ja kuorma-autotehtaatkin.
"Autoilun historia alkoi maassamme vuonna 1900, jolloin Suomeen hankittiin ensimmäiset henkilöautot. Vuonna 1900 Suomeen tuotiin ensimmäiset autot: kamariherra Hjalmar Linderin Mercedes Simplex ja liikemies Victor Forseliuksen Benz Velo Comfortable. Ensimmäisen Suomessa myönnetyn ajokortin sai helsinkiläinen liikemies Yrjö Weilin vuonna 1907. Autot yleistyivät nopeasti suurimmissa kaupungeissa, ja 1920-luvun alussa maassamme oli jo noin 1 800 autoa ja 800 moottoripyörää." Tilastokeskus - Vuosisata suomalaista autoilua
|
Nykyisin myös autoja harrastetaan, ja niillä ajetaan - nauttien |
"Autoistuminen ei ole ollut mitenkään itsestään selvää - eikä suoraviivaista. Sota-aika verotti kalustoa huomattavasti - pakko-ottoina rintamalle eli ns. ottoautoina. Vuodesta 1945 lähtien henkilöautojen määrä alkoi jälleen kasvaa, vaikka maahantuonti olikin säännösteltyä ja tuonti luvanvaraista aina vuoteen 1962."
|
Tällaisestakin Fordista saatettin vielä korjaamossa tehdä kulkeva? Ihantalan suunta 1944.07.16 (SA-kuva) |
Autoilu on Suomessa aina ollut haasteellista, jos ei kelien ja tiestön, niin myös valtiovallan erityisen huomion kohteena olemisen johdosta. Autoveroa, tilapäisiä käyttömaksuja ja käyttövoimaveroa, jota kateusveroksikin alettiin myöhemmin kutsua.
"Vuonna 1976 kokeiltiin myös erityistä auton käyttömaksua, joka määräytyi auton kokonaispainon perusteella.
Käyttömaksu säädettiin lähinnä valtiontaloudellisista syistä, ja se jäikin vain vuoden pituiseksi väliaikaiseksi veroksi."
|
Vuoden 1976 käyttömaksutarra ohjeistettiin liimaamaan tuulilasin alakulmaan oikealle - punaisessa Rättärissä se on oikein, vihreässä väärin oikealla yläkulmassa (Aarne A. Mikonsaari 1976, Lappeenrannan museot) |
"Autoilun verottaminen tuli Suomessa ajankohtaiseksi ensimmäisen kerran
vuonna 1922 johtuen autoilun suosion kasvusta 1900-luvun alussa ja ajoneuvojen määrän lisääntymisestä Suomen teillä. Veron tarkoituksena oli korvata autojen teille sekä silloille aiheuttamia lisääntyneitä ylläpitokustannuksia, ja sen määräytymisperusteissa pyrittiin huomioimaan eri ajoneuvojen teitä kuluttava vaikutus.
Ajoneuvojen käytön verotuksessa tuli jälleen tarve uudistukselle 1930-luvun lopulla, kun bensiiniä käyttävien autojen rinnalla alkoivat yleistyä dieselkäyttöiset
ajoneuvot. Nämä ajoneuvot käyttivät alhaisen tulliverotuksen piirissä olevaa dieselöljyä, jota ei voitu kuitenkaan verottaa erikseen, koska dieselöljyä käytettiin
myös muihin tarkoituksiin.
Tämän vuoksi 1940-luvun lopussa siirryttiin kiinteään lisäveroon, joka määräytyi eri ajoneuvotyyppien keskimääräisten ajokilometrien mukaan. Tämä lisävero oli siis nykyisen käyttövoimaveron
eli niin kutsutun dieselveron edeltäjä.
Tämä järjestelmä pysyi verrattain samanlaisena aina 1960-luvulle asti."
|
Kultainen 1960-luku, Volkkari ja hiekkatien tunnelma (Erkki Voutilainen 1962, Museovirasto) |
"Auton käyttöönottoa alettiin verottaa vasta 1950-luvulla, kun vuodesta 1953 asti käytössä ollut hinnantasausmaksu korvattiin vuoden 1958 alusta lähtien auto- ja moottoripyöräverolla. Vero oli suoritettava ennen ajoneuvon rekisteröimistä, ja se oli aluksi 30 % ajoneuvon verotusarvosta."
|
Autourheilu toi autoiluun uutta näkökulmaa - vauhdin hurmaa Hankirallissa (Saarinen, UA, 1960, Museovirasto |
"Vuonna
1965 poistettiin moottoriajoneuvovero kokonaan bensiinikäyttöisiltä ajoneuvoilta,
ja samalla bensiinin valmisteveroa korotettiin. Täten varsinainen ajoneuvovero jäi
koskemaan kaikkia ajoneuvoja, joiden polttoaineena käytettiin muuta kuin bensiiniä eli käytännössä vain dieselautoja. Tästä nimitys
dieselvero sai alkunsa."
|
Dieselillä ajavat maksavat dieselveroa/käyttövoimaveroa - kateusveroksikin kutsuttua (Oy Maan Auto Ab) |
"Ajoneuvoveroa peritään Suomessa liikennekäytössä olevista ajoneuvoista. Se jakaantuu perusveroon ja käyttövoimaveroon (dieselvero). Ajoneuvovero määräytyy päiväkohtaisesti. Bensiinikäyttöisestä autosta maksetaan vain perusveroa. Käyttövoimaveroa maksetaan muista kuin bensiinikäyttöisistä henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista."
"Autoverosta sanotaan, että se oli alun perin tarkoitettu vain vuoden mittaiseksi. Tilapäiseksi julistaminen oli kuitenkin temppu, jolla vero syksyllä 1957 saatiin läpi."
Autovero täyttää 60 – Kansan inhokki ei voi enää hyvin, mutta taitaa jatkaa vielä seuraavat 10 vuotta | Yle
|
Ainakin kävi täällä - Rolls-Royce Silver Cloud -autoa nostetaan nosturilla laivasta Sörnäisten satamassa - auto oli esillä Englannin messuilla (British Trade Fair & Exhibition) Helsingin Messuhallissa syyskuussa 1957 (Räshid Nasretdin 1957, Museovirasto) |
Tiet olivat vuosisadan alussa "nimismiehen kiharoilla" olevia sorateitä. Bitumipäällystettä tehtiin ensimmäisen kerran 1920-luvulla koemielessä 16 kilometrin matkalle. Vuonna 1925 talviaurattuja teitä oli 40 kilometriä. Vuonna 1939 Suomen yhteensä 33 700 maantiekilometristä 11 000 kilometriä oli talviaurattuja. Vuoden 2007 alussa moottoriteitä oli 700 kilometriä ja maanteitä yhteensä 78 189 kilometriä. Maanteistä kestopäällystettyjä tai öljysorateitä on nykyisin 50 777 kilometriä ja sorateitä 27 412 kilometriä. Vuonna 1963 maahamme valmistui ensimmäinen 14 kilometrin mittainen moottoritieosuus, Helsingistä Turun suuntaan johtava Tarvontie.
|
Suomen ensimmäinen moottoritie (H.T. Lehmusto 1963, Museovirasto) |
Autoilu ja ajaminen ovat mukavia asioita. Suomalainen on sisukas autoilija, vaikka kulut ja verot ovat korkealla. Autoa tarvitaan työn tai pitkien etäisyyksien vuoksi. Autolla huvitellaan. Autoja harrastetaan. Autolla saadaan leipä ansaittua monella tapaa.
|
Destinaatiokuski hetken huilissa Sääksmäen sillan kupeessa |
Mihin johtaa autoilun tulevaisuus? Verotuksen paineet, käyttövoimien murros ja taloudellinen tilanne ohjaavat nyt isolla kädellä autoilua. Ajamisen nautintoahan pitäisi edelleen kokea, niinhän? Kaikilla käyttövoimilla...
|
Ei siitä ole aikaakaan, kun vakavasti puhuttiin että pärjääkö sähköautolla talvella... |
Lisää aiheesta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti