Ennen oli elokuvissa tunnelma aidompaa. Ja kuvaus realistisempaa. Sekä intensiivisempää. Kuin nykyisin, kun tehosteet ja tilanteet ovat jo niin uskomattomia.
Niin missäkö? No elokuvissa ajo- ja pakokohtauksissa.
 |
| Barry Newman (Kowalski) ja Dodge Challenger R/T 440 Magnum, 4-speed manual vm. 1970, kuva 20th Century Fox |
1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa tehtiin monia elokuvien helmiä. Yksi aikakauden ajogenre-elokuvatähdistä on oikeutetusti Steve McQueen, joka jo 1963 valmistuneessa Suuri pakoretki -elokuvassa (The Great Escape) väläytti omia kykyjään tehdä vauhdikkaat kohtaukset - ilman stuntteja. Ehkä tästä juontaa juuri se miksi aitous on läsnä aikakauden road-kohtauksissa. McQueen taisi niin moottoripyörän kuin auton käsittelyn.
 |
| "Racing is life, anything that happens before or after is waiting" (Steve McQueen) kuva Triumph |
1968 GT Mustang Fastback oli hyvis. 1968 Dodge Charger R/T oli pahis. Elokuvahistorian parhaaksikin kehuttu takaa-ajokohtaus on Bullitt-elokuvassa vuodelta 1968. Intensiivisen takaa-ajon alku tiivistää jännityksen ja yllätyksellisyyden. Frank Bullitt (McQueen) ajaa yhden jarrutuksen oikealle kääntyvässä risteyksessä lukkojarrutuksella pitkäksi. Peruutuksen ja ja takaa-ajon jatkon aitous on läsnä. Elokuva on ollut suuri menestys myös automerkille, Fordille.
"The Bullitt Mustang driven by McQueen in the film became a character in its own right, so much so that Ford released a new version of the Bullitt Mustang in 2018, exactly 50 years after the film was released (1968)." Free Documentary: The Making Of Bullitt with Steve McQueen (silodrome.com)
 |
| Pitkäksi (Bullitt), kuva Warner Bros. |
 |
| Peruutus (Bullitt), kuva Warner Bros. |
Onhan James Bondinkin käyttämät automerkit nousseet vuosikymmenten saatossa kulttimaineeseen. Ja erikoismalleja on ollut. Niinhän Fordillekin kävi, että Bullittin 50-vuotismallin jälkeen tuotantoa jatkettiin, kun oli kysyntää.
"Bullitt-erikoismalli tehtiin alunperin kaksi vuotta sitten Steve McQueenin tähdittämän elokuvan 50-vuotisjuhlamalliksi. Tuotantoa päätettiin jatkaa ensimmäisen erän loppuunmyynnin jälkeen, ja autoja voi nyt taas tilata." (Hillityn näköinen hurjapää, Ragnar Mehisto, Tekniikan Maailma 15/2020)
 |
| Ford Mustang Bullitt vm. 2020 Henry Fordin katu 6:n edessä kuva Destinaatiokuski |
Vuosi 1969 oli vapauden, huumeiden ja nuorten aikuisten etsimisen aikaa. Easy Rider (Matkalla) on klassikko, joka kuvaa 1960-luvulla aikuistunutta sukupolvea nuorten moottoripyöräilijöiden kautta.
Elokuva on klassikko, jonka musiikki on historiallista.
Steppenwolfin tunnuskappale Born To Be Wild on klassikko.
"Elokuvan ansiosta kappaleesta tuli myös moottoripyöräkulttuurin tunnuslaulu. Kappaletta "Born To Be Wild" on myös pidetty ensimmäisenä kappaleena, jossa termi "heavy metal" mainitaan, tosin sillä viitataan pikemminkin moottoripyörän tai auton raskaisiin metalliosiin kuin musiikilliseen "raskauteen"." Steppenwolf – Wikipedia
Easy Riderin päätähdet Dennis Hopper (Billy) ja Peter Fonda (Wyatt "Captain America") toivat uskottavan ja aidon biker-tunnelman. Peter Fonda oli luonut bikerina taustaa elokuvassa Helvetin jengi (The Wild Angeles 1966).
"Helvetin jengi on ensimmäisiä moottoripyöräelokuvia, ja se aloitti aina 1970-luvulle asti jatkuneen lajityypin." Helvetin jengi – Wikipedia
 |
kuva American International Productions |
 |
| kuva Columbia Pictures |
Le Mans (1971) keskittyi nimensä mukaiseen kilpa-ajoon. Steve McQueen näyttelee ja ajaa parastaan.
"Elokuva on varsin vähäeleinen, eikä siinä itse asiassa ensimmäisen 38 minuutin aikana esitetä yhtään repliikkiä. Eräiden lähteiden mukaan Steve McQueen lausuu koko elokuvan aikana ainoastaan 42 repliikkiä."
 |
| kuva Cinema Center Films ja Solar Productions |
"One of the key reasons for the scene’s gritty nature was McQueen’s years of experience as a racing car driver – just two years after Bullitt’s cinematic release he would win his class at the 1970 12 Hours of Sebring race co-driving with Peter Revson."
Nasta laudassa (Vanishing Point 1971) kertoo Kowalskin autonsiirtotehtävässä olevan pilleririippuvaisen sotaveteraanin vedonlyönnistä. Hänestä tulee poliisin takaa-ajama "vapauden marttyyri". Elokuvassa on dokumentaarinen ote, mm. kohtaamiensa ihmisten aitous on kosketeltavaa.
"Vietnam War hero Kowalski (Barry Newman) has become a pill-addicted driver for hire. Transporting a car from Colorado to California, he enlivens the journey by making a wager with his drug dealer: If the trip takes under 15 hours, Kowalski's latest amphetamine purchase is free. But Kowalski's recklessness on the road results in a much-publicized police chase. Radio jock Super Soul (Cleavon Little) covers the pursuit and turns Kowalski, who refuses to pull over, into a martyr for freedom."
|
| Barry Newman (Kowalski) ja Dodge Challenger R/T 440 Magnum, 4-speed manual vm. 1970, kuva 20th Century Fox |
Mitä Suomessa oli vastaavaa? No olimmehan 1970-luvun alussa jo Flying Finn -kansaa, joten ralliautoilun ympärille oli luontevaa tehdä elokuva, Bensaa suonissa (1970). Wikipedia kiteyttää klassikkoelokuvan näin: Bensaa suonissa on Risto Jarvan vuonna 1970 ohjaama, kilpa-autoilun maailmaa ja autokulttuuria kriittiseen sävyyn tarkasteleva elokuva. Tunnetuksi on tullut myös elokuvan musiikkiin sisältyvä, Rauli ”Badding” Somerjoen laulama samanniminen musiikkikappale. Osa elokuvan kohtauksista kuvattiin Keimolan Moottoristadionilla.
kuva FJ-Filmi Oy ja Filminor Oy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti