Destinaatiomatkaajat

torstai 22. tammikuuta 2026

Omago-autolla liikenteessä.

Pitkään on ollut harkinnassani kokeilla ns. yhteiskäyttöautoa. Taloyhtiöillä on tarjolla esimerkiksi Omago-autoja. Tälläistä kokeilin. Vakiovuokra-auton Opel Corsa-e -varauksen olinkin jo tehnyt. Kurkistin ikkunasta hetken ennen varauksen alkua, että onko autossa lunta skrapattavana. Ohoh, siellä olikin lumesta vapaa Toyota Aygo X! No, tällä sitten ajoin kahden päivän aikana.

Mikä on yhteiskäyttöauto?

Yhteiskäyttöautoa voi hyödyntää monipuolisesti ja joustavasti eri tarpeisiin. Voit varata auton nopeaa asiointia varten, esimerkiksi silloin, kun postista pitää noutaa iso paketti. Voit myös varata auton viikonloppureissua varten.

Omagon Taloyhtiöautojen käyttäjistä liki 30 prosenttia on luopunut omasta autostaan palvelun myötä. Tämän mahdollisuuden myötä ihmiset voivat saavuttaa merkittäviä säästöjä omissa liikkumisen kustannuksissa – unohtamatta säästynyttä vaivaa, minkä omasta autosta luopuminen on mahdollistanut.

Onko yhteiskäyttöautossa ideaa?

"Yhteinen käyttö toimii esimerkiksi kirjaston palveluissa. Mutta, että toimiiko ajatus auton kohdalla? Oma näkemykseni on, että sellaiseen käyttöön, joka on tilapäistä, se on mainio ratkaisu. Ja ajatus, ettei tarvitse omistaa autoa, sekin on hyvä. Käytännössä voi ajatella, että se joka ei halua omistaa omaa autoa, on yleensä vähäisen ajamisen tai tilapäisen autoilun toimija. Puuttuuko auton ylläpitoon, käyttöön tai liikennekäyttäytymiseen liittyvää ydinosaamista? Normaalissa vuokraamotoiminnassa autot ovat puhtaita, kun ne vuokrataan. Toisin sanoen, kun ei ole oma, ja käyttö voi olla hyvinkin erilaista, onko auto aina optimikunnossa? Kun automatisoidaan appi-vuokraaminen, ja välissä ei ole ihmistyötä, auto on vuokratessa siinä kunnossa, missä on. Autot näyttävät olevan Omagolla automaatteja ja sähköautoja. Ainakaan kytkimet eivät kulu..."
(Destinaatiokuski)

Ei Corsa, vaan Aygo















Aygo oli Corsa-e:n sijaisauto - ilmeisen hätäisesti tuotu,
kun varaus oli Opelille vartti ennen noutoa...

Varaus oli Opelille. Oli tuotu sijaisauto. Ei ollut aivan puhdas. Varausrosessi ei ollut valmis, sillä itsellä olisi ollut vain pääsy Opeliin, joka olikin huollossa. Soitin. Asia ok. Takapenkki oli karsean likainen. Soitin ja lähetin kuvan. Vapautus tuli puhdistamiseen. Toyotassa ei ollut mitään auton papereita tai käyttöohjekirjaa hanskalokerossa.

Ajaminen oli mielenkiintoista. Aygo oli bensa-polttis ja automaatti. Nopeusalueita oli useita. Ne eivät näkyneet kojetaulussa. Maantiellä vaihteisto oli levoton D-asennossa. Se pyrki "hakemaan" optimia koko ajan. Oli nykivä kokemus. Johtuuko juurikin siitä, että auto oli monen ajajan jäljiltä tottunut tähän? Onneksi oli manuaali-stick. Vaihtaminen ei ollut suorakytkentämäisen nopeata, vaan hieman piti odottaa vaihtamisen yhteydessä jotta pykälä meni päälle.

Autossa oli herkkä automaatti, liian tiheät nopeusalueet. Stickillä pystyin vain ajamaan. Sekin oli tottumiskysymys, kun taaksepäin oli miinus ja plus eteenpäin. Liukkaalla kelillä kierrokset olivat 3000 koko ajan, kun stickiä kepitti. Talvinopeuteen moottoritiellä sai verkkaisesti auton kiihtymään 100 km/h. Kiihdyttäessä tuntui hassulta, rajoitin tuli mittarin mukaan jo 120 km:n kohdalla. Mikähän oli todellinen nopeus?

Aika levoton ajokokemus. Yllätys oli peruutuskamera. Se oli luksusta autossa, jossa oli peltipintaa näkyvissä ovien sisäosissa. Mittaristonkin vaikutelma oli kuin ammoin Fiat 600 -mallissa - yksi puolipallonkaari-nopeusmittari, jossa pari lisänäyttöä reunoilla.

Hyvää oli mainiosti optimoitu moottorijarrutus, kun stickillä vaihtoi pienemmälle.

Hauska "lumikiteinen" sisävalo

Destinaatiomatkan taukopaikka, S-market Iittala

"Täytyyhän sitä matkalla pitää tauko. Pieni auto, pieni ja vaatimaton taukotarjoilu. Saako alle kahden euron mitään? Kyllä saa. S-market Iittalasta sai euron kahvin ja 0,87 euron voisilmäpullan yhteishintaan 1,87 euroa! Kotimaista-pullan sai valita itse. Otin runsasrasvaisen. Ei sovi laihduttajalle... Maku oli mainio, makeus tuntui. Ei ollut pakkasen kuivuutta, vaan pehmeän tuore tuntuma. Kahvi oli termoksesta. Se oli laihaa. Ei pärjännyt edes automaattikahville."
(Destinaatiokuski)

Ja huomio toisesta päivästä. Kun normaali D-asento ei näytä portaita ajaessa, yllätyin toisena päivänä. Stickillä löytyi yksi pykälä lisää M7! Olin luulossa, että pienessä autossa ei voi olla näin montaa. Mielestäni alueita on liikaa, kun väännön sijaan, kolmisylinteristä moottoria kuormitettaessa vain keinotekoisesti kierrosten pysyessä 3000 puolin ja toisin, auto kiihtyy. Vähemmälläkin pärjäisi, jos auton vääntö olisi laajempi. Kaupunkiauto, ei matkalle - 245 maantiekilometrin kokemuksella... Lyhyt akseliväli ja 17-tuumaiset renkaat tekivät ajosta myös aavistuksen levotonta.

Ei oma, mutta go go

Sinä läh

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Destinaatiokuski - automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen.

Automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen. Automatkahan on oikeastaan ydinasia, jota toteuttamaan on itseliikkuva automobiili kehit...