Mopoakin on käytetty Suomessa destinaatiomatkailuun.

Suomi on pitkä maa. Sodan jälkeen suomalaiset lähtivät kilvan liikkeelle. Ajoneuvoja oli saatavilla, tiet alkoivat kehittyä paremmiksi. Liikenne oli yleiselle kehitykselle välttämätöntä. Yhtä tärkeää oli liikennevalistus, liikenteestä kertominen ja ajamisen kehittyminen. Monipuolinen liikkumisen historia on tukenut mm. liikenneohjelmien kehittymistä Suomessa.

Myös yksilötasolla erilaiset kulkuneuvot jäivät kansan mieleen. Vahvoja kohdematkailijoita ovat olleet mm. Eino Poutiainen ja Hannu Karpo. Myöskin liikenteen ja liikkumisen dokumenteista on jäänyt muistijälkiä vuosikymmenten varrella.

Liikenneohjelmat olivat television katselun lisääntyessä suosittuja. Tunnettuja liikennetoimittajia olivat mm. Veikko Pajunen, Urpo Vihervaara ja myöhemmin Esko Riihelä.

Muistamme myös televisiosta legendaarisen parivaljakon, Enskan ja Hanskin (Ensio Itkonen ja Hannu Karpo). Nykyään Tampereella liikenteestä valistaa myös liikenneopetustaustainen hahmo, kuten esikuvansa - "Tampereen Enska" eli Arto Grönroos.

Nykyaikainen liikennevalistusohjelma on tosi-tv:n aikaudella shokeeraava ja dokumentaarinen kuvaus - yleensä vakavasta onnettomuudesta, joka on oikeasti tapahtunut. Myöskin mm. Tuulilasi-lehti julkaisi menneinä vuosikymmeninä tositarinoihin perustuvia "Kuukauden shokkeja".

Persoonat muistetaan liikenne- ja kulttuurihistoriasta. Olavi Virran amerikkalaiset autot ovat legendoja, Irwin Goodman muistetaan Chevrolet Camarostaan ja mieleen on jäänyt Jukka Kuoppamäki sekä vahvamoottorinen Ford Capri 1970-luvun alusta.

Eino Poutiainen ja Solifer Export. 

Kypäräpakkoa ei 1960- ja 1970-luvulla ollut, joten persoonallinen kansanedustaja Eino Poutiainen oli näky tuohisessa päähineessään mopoillessaan.

"Eino Poutiainen oli SMP:n kansanedustaja Pohjois-Karjalasta, Kiihtelysvaarasta. Kansanedustajankausi kesti kuitenkin vain kaksi vuotta 1970-71. Poutiainen ei koskaan ollut erityisen hyvissä väleissä puolueen puheenjohtajan Veikko Vennamon kanssa. Poutiainen syntyi 11.10.1917 Leppävirralla. Hän oli ammatiltaan pienviljelijä. Poutiaisen tausta auttoi häntä ymmärtämään ja ajamaan vähäosaisten asioita. Hänet muistetaan erityisesti pappa-mopolla tehdystä vaalityöstä." 

(Seija Aunila, ohjelmateksti (YLE Areena),  Ohjelman ”Eino Poutiainen, Vaiennut viulu”, toimittanut Hannu Karpo)

www.apu.fi/artikkelit/jytky-50-vuotta-suomen-maaseudun-puolue-
smp-yllatti-kaikki-vaaleissa-1970-mies-rokalevoiton-takana-
oli-eino-poutiainen-loytojarvelta

Poutiainen ja Solifer (www.apu.fi)

Hannu Karpo ja Triumph Herald (Karpo, sorateiden kuningas - YLE Areena)

  

Hannu Karpo, erimerkkiset isot maasturit ja karvahattu ovat jääneet kansan mielen. Peugeotilla maata kiertävä maata kiertävä nuori YLEn toimittaja tunnettiin myös autourheilusta. Karpo halusi olla parempi kuin isänsä, joka tiesi paljon kaikesta. Koska isällä ei ollut ajokorttia, päätti Hannu päätti alkaa siten toteuttaa autoilun ja liikenteen parissa urapolkuaan.

Hannu Karpo: 

Karpo, sorateidenkuningas | Yle Areena   

Vauhdilla risteykseen - paareilla pois | Yle Areena
Silloisten liikennesääntöjen puitteissa tapahtumaa selostaa Veikko Pajunen. Stuntteina Holger ja Hans Laine. 

Hyrylän hävittäjät | Yle Areena

Helsingin ja sen lähialueiden rakennustöihin ajettiin soraa ja hiekkaa 1960-luvulla Tuusulasta Hyrylän seudun hiekkakuopilta. Betonista Tuusulantietä jyryyttävät sora-autot saivat kansan suussa lempi- tai haukkumanimen Hyrylän hävittäjät. Kovan metelin lisäksi kuorma-autoja katsottiin karsaasti hurjan vauhdin ja uhkarohkeitten ohitusten vuoksi tuolloin vielä kaksikaistaisella Tuusulantiellä. Kolareissa oli menetetty ihmishenkiäkin. Tuusulantietä ryskyttäviä sora-autoja haukuttiin Hyrylän hävittäjiksi | Elävä arkisto | yle.fi

Hyrylän hävittäjät vauhdissa (YLE)

Esko Riihelä:

Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: "Hänestä tuli liikenteen ääni kansalaisille" | Yle

"Riihelän kaltaisia ei ennen häntä ollut. Liikenteen ääni kulminoitui Riihelään lähes 30 vuoden ajan."

(Yrjö Mäkikärki, emt. juttu)

Nykyään shokki- ja tositarinaan perustuvat efektit ovat käytössä liikenneohjelmissakin. 

"Liikenteen nopean kasvun ja liikennekurin höltymisen johdosta voimme päivittäin lukea ja kuulla tieliikenteessä tapahtuneista traagisista onnettomuuksista. Pientenkin uutisotsikoiden taakse kätkeytyy kuitenkin valtavaa inhimillistä kärsimystä ja surua." ohjelmateksti Toistaiseksi tuntemattomasta syystä (YLE Areena)

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä | Yle Areena

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä (YLE)

Destinaatiokuski - automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen.

Automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen. Automatkahan on oikeastaan ydinasia, jota toteuttamaan on itseliikkuva automobiili kehitetty. Mitäpä autolla tallissa tekisikään, liikkumaanhan on se luotu. Matkan voi tehdä spontaanisti tai suunnitellen.

Automatkailu alkoi heti, ja myöhemmin syntyi käsite road trip. Erottavatko nämä käsitteet matkatyypit toisistaan?  Moni haaveilee road tripistä, ja perinteisesti haaveeseen kuuluu auto tai moottoripyörä. Road tripin voi kuitenkin tehdä vaikka mopolla tai polkupyörällä. Tärkeintä on lähteminen.

Mitä on destinaatiomatkailu? Kulkuväline voi olla sinänsä mikä vain, kunhan lähtee. Voi olla tarkkakin suunnitelma kohteeseen tai löyhä pisteiden väli. Voi olla niinkin, että lähdetään vaan johonkin suuntaan. Tämä muoto lienee lähinnä klassisen road tripin käsitettä.

 

Mystery trip - meno kohteeseen, jossa vasta selvisi, että voi koeajaa Bemareita

Jokainen matka voi olla tarinan arvoinen, kun se kuvaa jotain tiettyä ajassa ja paikassa tapahtuvaa siirtymää. Se voi olla pitkä tai lyhyt. Erityiseksi se muuttuu, jos se on seikkailu, lomamatka tai päähänpistosta saatu tavoitteellinen urakka, mitä vain. 

Helsinki on hetkisen kaunis - ihan vaan ikäpoikkeuslupaopetuksen yhteydessä spontaani automatkahan tästäkin syntyi

Autoilu on nautinto - mitä sitä kieltämään

Työhön liittyy myös matkoja. Niitä voi sinänsä hyödyntää elämyksellisiin poikkeamiin. Tai sitten käy vaikka näin; tarkoitus oli vain katsastaa erästä aluetta tapahtumakäyttöön. Mentiin vähän pitemmälle, yrittäjän kanssa päädyttiin Lantikalla laavulle, jossa puolestani kohtasin erään henkilön, jonka kanssa turistiin työasiaa... Ja syötiin paistettua makkaraa... Mikä työmatka? Elämyshän se oli...

Landella laavulla Land Roverilla

Ja matkahan voi olla sellainen, että sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Joskus myös sattuma kuljettaa...

Asutossa matkustajanakin voi kokea elämyksiä - takana vanha Chrysler Sebringini...oi niitä aikoja (lue: autoja)...

Automatkailu oli yleinen ja merkittävä tapa reissata viimeistään 1950-luvulta lähtien. Varsinkin kotimaan matkailu oli suosittua. Niin meillä kuin muuallakin. Perhe tai kaveriporukka oli media itsessään. Mentiin, otettiin valokuvia ja ajettiin pitkät pätkät. Tarinoita kerrottiin, kuvia katseltiin, niitä muisteltiin ja niitä kuunneltiin. Kyllä nykyisinkin selfie-aikakaudella muistokuvia otetaan...

Energiaa vanhoilta huudeilta - Destinaatiokuski poseeraa kohteiden välillä

Koneromanttinen kun olen - ja vielä ajaminen jaksaa innostaa, toteutan mielelläni reissuja Destinaatiokuskina.

Käyn paikoissa, joissa voi vierailla autolla. Tässäpä ytimekkäästi sisällön idea. Destinaatiokuski siis toteuttaa matkan, käy kohteessa ja tekee sisältöä - itselleen tai eri osapuolten käyttöön. 

Destinaatiokuski - Kohteena matkakohde

Destinaatiokuski lähtee matkalle, jossa kohteesi ja brändisi on keskiössä. Ajetaan autolla, käytetään autoilun ja automatkailun palveluita. Ne näkyvät sisällössä ja tekemisessä. Alueiden ja paikkakuntien toimijat ovat keskeinen osa yhteistyökumppanuusverkkoa, ja samalla sitovat kohteet sekä niihin liittyvät yhdisteet keskiöön.

"Kun on kerran lähtenyt tien päälle, sinnehän halajaa aina uudestaan" (Destinaatiokuski)

Lisätietoja, ideoita ja matkaseuraa tarjoaa: timo.nousiainen@trafiikkimaikka.fi, 041 314 8109

#destinaatiokuski #kohteenamatkakohde #destinaatiomatkailu #roadtrip #mysterydriving #mysterytrip #koneromantiikka #ajoneuvoentusiasmi #brandomaatti

Original American Car Show on varma kevään tulon merkki.

Kevät ja kärpäset. Niitä on havaittavissa Original American Car Show´n aikana. Jo 46. kerran järjestettävä auto- ja moottoripyöräharrastajien show on Suomen vanhin ja isoin alan tapahtuma Suomessa. Tapahtuma järjestetään pääsiäisenä, jolloin se on myös pyhäviikonlopun suurin yksittäinen tapahtuma Suomessa. 

Vuonna 2025 tapahtuma on 18.-20.4.2025.

Kevään harraste- ja destinaatioajeluiden käynnistäjä ja ykköskohde on FHRA ry:n järjestämä American Car Show Helsingin Messukeskuksessa - ilman muuta. Tapahtuma on monipuolistunut, eikä se ole enää pelkkä amerikkalaisten autojen tapahtuma.

Käärme se on

American Car Show on vuosien saatossa laajentunut pienen piirin harrastetapahtumasta Suomen suurimmaksi alan harrastajien ja koko perheen pääsiäistapahtumaksi, jossa on paljon lisäksi erilaista nähtävää:

-Car Audio World

-Classic Car Show

-Custom Truck Show

-MC Heaven

-Mopo Tuning

-Motorsport

Tuning Car Show.

Milloin viimeksi näit Rambler Rebelin liikenteessä? 

Tämäkin on kunnostettu ns. Suomi-auto

Vain Destinaatiokuskin olemuksessa on harmaata

Yleisö äänestää People´s Choicen eli komeimman näyttelyajoneuvon. Oheisessa linkissä on vuoden 2024 voittaja - Eleanor.

www.fhra.fi/original-american-car-show-acs25-ilmoittautuminen-on-auki/

Vuoden 2025 Miss Americana on kilpailu uudella twistillä. Missikisa nykyaikaistetaan FHRA:n aloitteesta, ja tuleva Miss Americana edustaa terveyttä, on aktiivinen, energinen ja valovoimainen nuori nainen.

American Car Show'n missikisa uudistuu - ACS-historian ensimmäinen Miss Americana kruunataan pääsiäisenä | Finnish Hot Rod Association FHRA ry

Monipuolisuus on hyve. Yleisömäärä on nykyisin tiivistetyssä kolmen päivän näyttelyssä ollut kahden viime vuoden aikana keskimäärin 43.000 kävijää.

Miten järjestää tapahtuma, jossa on monipuolisesti eri kohderyhmille sisältöä kokonaisfokus säilyttäen? Ja sellainen tapahtuma, jossa saavutetaan mieletön tunnelma sisällä ja ulkona, että oksat pois.

Vaikeaa on kopioida American Car Show´ta ja sen tunnelma.

Myös harrasteparkki tarjoaa oman näyttelynsä.

Tuning vai drifting?

Matkalla Messukeskukseen - RAM TRX

#koneromantiikka #brändi #tapahtuma #moottorimatkailu #fhra #destinaatiomatkailu #socialshowing #americancarshow #originalamericancarshow

Itsenäisyyden ajan - ajaja ajanut Suomessa.

Automobiili saapui uuden vuosisadan alkuun Suomeen - otimme 1900-luvun alussa nopeasti itseliikkuvan ajoneuvon liikenteeseen. Itsenäisen Suomen aikana olemme autoistuneet, vallanneet autourheilussa maailman maineen ja kehittäneet mm. puolustustarpeisiin ainutlaatuisia ajoneuvoja. Toimiipa Suomessa henkilö- ja kuorma-autotehtaatkin.

"Autoilun historia alkoi maassamme vuonna 1900, jolloin Suomeen hankittiin ensimmäiset henkilöautot. Vuonna 1900 Suomeen tuotiin ensimmäiset autot: kamariherra Hjalmar Linderin Mercedes Simplex ja liikemies Victor Forseliuksen Benz Velo Comfortable. Ensimmäisen Suomessa myönnetyn ajokortin sai helsinkiläinen liikemies Yrjö Weilin vuonna 1907. Autot yleistyivät nopeasti suurimmissa kaupungeissa, ja 1920-luvun alussa maassamme oli jo noin 1 800 autoa ja 800 moottoripyörää."                   Tilastokeskus - Vuosisata suomalaista autoilua

Nykyisin myös autoja harrastetaan, ja niillä ajetaan - nauttien

              "Autoistuminen ei ole ollut mitenkään itsestään selvää - eikä suoraviivaista. Sota-aika verotti kalustoa huomattavasti - pakko-ottoina rintamalle eli ns. ottoautoina. Vuodesta 1945 lähtien henkilöautojen määrä alkoi jälleen kasvaa, vaikka maahantuonti olikin säännösteltyä ja tuonti luvanvaraista aina vuoteen 1962."

Tilastokeskus - Vuosisata suomalaista autoilua

Tällaisestakin Fordista saatettin vielä korjaamossa tehdä kulkeva?
Ihantalan suunta 1944.07.16 (SA-kuva)

Autoilu on Suomessa aina ollut haasteellista, jos ei kelien ja tiestön, niin myös valtiovallan erityisen huomion kohteena olemisen johdosta. Autoveroa, tilapäisiä käyttömaksuja ja käyttövoimaveroa, jota kateusveroksikin alettiin myöhemmin kutsua.

"Vuonna 1976 kokeiltiin myös erityistä auton käyttömaksua, joka määräytyi auton kokonaispainon perusteella. Käyttömaksu säädettiin lähinnä valtiontaloudellisista syistä, ja se jäikin vain vuoden pituiseksi väliaikaiseksi veroksi." 

Soderlund_Joonas.pdf

Vuoden 1976 käyttömaksutarra ohjeistettiin liimaamaan tuulilasin alakulmaan oikealle
- punaisessa Rättärissä se on oikein, vihreässä väärin oikealla yläkulmassa (Aarne A. Mikonsaari 1976, Lappeenrannan museot)

"Autoilun verottaminen tuli Suomessa ajankohtaiseksi ensimmäisen kerran vuonna 1922 johtuen autoilun suosion kasvusta 1900-luvun alussa ja ajoneuvojen määrän lisääntymisestä Suomen teillä. Veron tarkoituksena oli korvata autojen teille sekä silloille aiheuttamia lisääntyneitä ylläpitokustannuksia, ja sen määräytymisperusteissa pyrittiin huomioimaan eri ajoneuvojen teitä kuluttava vaikutus.

Ajoneuvojen käytön verotuksessa tuli jälleen tarve uudistukselle 1930-luvun lopulla, kun bensiiniä käyttävien autojen rinnalla alkoivat yleistyä dieselkäyttöiset ajoneuvot. Nämä ajoneuvot käyttivät alhaisen tulliverotuksen piirissä olevaa dieselöljyä, jota ei voitu kuitenkaan verottaa erikseen, koska dieselöljyä käytettiin myös muihin tarkoituksiin.

Tämän vuoksi 1940-luvun lopussa siirryttiin kiinteään lisäveroon, joka määräytyi eri ajoneuvotyyppien keskimääräisten ajokilometrien mukaan. Tämä lisävero oli siis nykyisen käyttövoimaveron eli niin kutsutun dieselveron edeltäjä. Tämä järjestelmä pysyi verrattain samanlaisena aina 1960-luvulle asti." 

Soderlund_Joonas.pdf

Kultainen 1960-luku, Volkkari ja hiekkatien tunnelma (Erkki Voutilainen 1962, Museovirasto)

"Auton käyttöönottoa alettiin verottaa vasta 1950-luvulla, kun vuodesta 1953 asti käytössä ollut hinnantasausmaksu korvattiin vuoden 1958 alusta lähtien auto- ja moottoripyöräverolla. Vero oli suoritettava ennen ajoneuvon rekisteröimistä, ja se oli aluksi 30 % ajoneuvon verotusarvosta." 

Soderlund_Joonas.pdf

Autourheilu toi autoiluun uutta näkökulmaa - vauhdin hurmaa Hankirallissa
(Saarinen, UA, 1960, Museovirasto

"Vuonna 1965 poistettiin moottoriajoneuvovero kokonaan bensiinikäyttöisiltä ajoneuvoilta, ja samalla bensiinin valmisteveroa korotettiin. Täten varsinainen ajoneuvovero jäi koskemaan kaikkia ajoneuvoja, joiden polttoaineena käytettiin muuta kuin bensiiniä eli käytännössä vain dieselautoja. Tästä nimitys dieselvero sai alkunsa."

Soderlund_Joonas.pdf

Dieselillä ajavat maksavat dieselveroa/käyttövoimaveroa
- kateusveroksikin kutsuttua (Oy Maan Auto Ab) 

"Ajoneuvoveroa peritään Suomessa liikennekäytössä olevista ajoneuvoista. Se jakaantuu perusveroon ja käyttövoimaveroon (dieselvero). Ajoneuvovero määräytyy päiväkohtaisesti. Bensiinikäyttöisestä autosta maksetaan vain perusveroa. Käyttövoimaveroa maksetaan muista kuin bensiinikäyttöisistä henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista."

Ajoneuvovero: perusvero ja käyttövoimavero - Veronmaksajain Keskusliitto ry

"Autoverosta sanotaan, että se oli alun perin tarkoitettu vain vuoden mittaiseksi. Tilapäiseksi julistaminen oli kuitenkin temppu, jolla vero syksyllä 1957 saatiin läpi."

Autovero täyttää 60 – Kansan inhokki ei voi enää hyvin, mutta taitaa jatkaa vielä seuraavat 10 vuotta   | Yle

Ainakin kävi täällä -  Rolls-Royce Silver Cloud -autoa nostetaan nosturilla laivasta Sörnäisten satamassa - auto oli esillä Englannin messuilla (British Trade Fair & Exhibition) Helsingin Messuhallissa syyskuussa 1957 (Räshid Nasretdin 1957, Museovirasto)

Tiet olivat vuosisadan alussa "nimismiehen kiharoilla" olevia sorateitä. Bitumipäällystettä tehtiin ensimmäisen kerran 1920-luvulla koemielessä 16 kilometrin matkalle. Vuonna 1925 talviaurattuja teitä oli 40 kilometriä. Vuonna 1939 Suomen yhteensä 33 700 maantiekilometristä 11 000 kilometriä oli talviaurattuja. Vuoden 2007 alussa moottoriteitä oli 700 kilometriä ja maanteitä yhteensä 78 189 kilometriä. Maanteistä kestopäällystettyjä tai öljysorateitä on nykyisin 50 777 kilometriä ja sorateitä 27 412 kilometriä. Vuonna 1963 maahamme valmistui ensimmäinen 14 kilometrin mittainen moottoritieosuus, Helsingistä Turun suuntaan johtava Tarvontie.

Tilastokeskus - Vuosisata suomalaista autoilua

Suomen ensimmäinen moottoritie (H.T. Lehmusto 1963, Museovirasto)

Autoilu ja ajaminen ovat mukavia asioita. Suomalainen on sisukas autoilija, vaikka kulut ja verot ovat korkealla. Autoa tarvitaan työn tai pitkien etäisyyksien vuoksi. Autolla huvitellaan. Autoja harrastetaan. Autolla saadaan leipä ansaittua monella tapaa. 

Destinaatiokuski hetken huilissa Sääksmäen sillan kupeessa

Mihin johtaa autoilun tulevaisuus? Verotuksen paineet, käyttövoimien murros ja taloudellinen tilanne ohjaavat nyt isolla kädellä autoilua. Ajamisen nautintoahan pitäisi edelleen kokea, niinhän? Kaikilla käyttövoimilla...

Ei siitä ole aikaakaan, kun vakavasti puhuttiin että pärjääkö sähköautolla talvella...

Lisää aiheesta:

Autoliitto: Käyttövoimavero poistumassa? - Ilta-Sanomat

Autoilun kustannukset myllertymässä – liikenteen verotus ja rahoitus uudistuu

Verojaosto_Liikenteen-verotuksen-kokonaisuus.pdf

Kelien muuttuessa - autoilu talvella.

Kelien muuttuessa, on syytä huomioida muutama seikka. Talvihan se meitä kiusaa, kesä on helppoa destinaatiomatkailussa. Renkaat, pakkaskestävät jäähdytysneste ja tuulilasinpesuneste sekä näkyvyydestä huolehtiminen. Mitä vielä? Harja ja jääkaavin eli tutummin jääskrapa. 

Kolme pointtia:

1. Automatkailussa on varattava aikaa enemmän talvikelillä!

2. Renkaat kannattaa vaihtaa ennakkoon. Talvikelin yllättämät autoilijat ovat sääntö - eivätkä poikkeus.

3. Auton yleinen kunto, talviajan varustelu ja ajo-ominaisuuksiin tutustuminen.

Lapio on tarpeellinen talvivaruste!

Renkaiden kuntoa on syytä tarkkailla talven aikana. Talvirenkaita saa eksoottiseenkin kalustoon nykyisin.

Kyllähän sitä pärjää talvella Lamborghini Aventadorillakin,
kun löytyy sopivat talvikumit (Nokian)

Auton etenemiskyvystä riippuu mukavuuden lisäksi käytännön matkan teko.

Nelivedon mahdollistamaa kiipeämistä

Miten voi varautua matkareitin ja kohteen säätilaan?

Kelikamera auttaa. Nimensä mukaan liikennesääkuvia löytyy ympäri maan tietyistä kohdista tieverkostoamme. Sivustolla näkyvien kelikameroiden kuvat haetaan automaattisesti Finntraffic Oy:n kelikamerapalvelusta. Kelikameroiden kuvat päivittyvät n. 30-60 minuutin välein. www.kelikamerat.info

Joskus sitä kohtaa peilijään ja tiedostaa etteivät kitkat ole parhaimmillaan

Kelikamera-, tiekamera- ja sääkamerakuvien lisäksi sivustolta löytyy lähimmän tiesääaseman tiesäätiedot joita ovat mm. ilman lämpötila, tien lämpötila, tuulen suunta, ilmanpaine ja muita hyödyllisiä tiesäätietoja. Tietojen määrä vaihtelee hiukan tiesääaseman sijainnin mukaan. Kelikamerakuvien ja tiesäätietojen yhteydessä on esitetty milloin tiedot ovat päivitetty.    http://kelikamera.fi

Ei riitä, sillä nähdä pitää hyvin eikä vain osittain

Talviautoilun riemua offroadittain

Liikenteessäkin on joskus mukavaa, kun näkee ja sää on sees.

Talvista Hattelmalanharjua

Yöllä ja pimeässä ajettaessa pitää nähdä - myös valot ovat tärkeässä roolissa.