Destinaatiomatkaajat

torstai 22. tammikuuta 2026

Opel-yhteiskäyttöautolla kantahämäläisillä pikkuteillä.

No tulihan sitä kokeiltua Omago-Opeliakin. Ensimmäinen yritys epäonnistui. Toisella tärppäsi. Aygo X -kokemuksen jälkeen yhden päivän aikana mentiin sitten sähköllä.

"Pitkään on ollut harkinnassani kokeilla ns. yhteiskäyttöautoa. Taloyhtiöillä on tarjolla esimerkiksi Omago-autoja. Tälläistä kokeilin. Vakiovuokra-auton Opel Corsa-e -varauksen olinkin jo tehnyt. Kurkistin ikkunasta hetken ennen varauksen alkua, että onko autossa lunta skrapattavana. Ohoh, siellä olikin lumesta vapaa Toyota Aygo X! No, tällä sitten ajoin kahden päivän aikana."    https://destinaatiokuski.blogspot.com/2026/01/omago-autolla-liikenteessa.html

Corsa-e oli aivan mukava ajaa talvisia pikkuteitä



Pariin otteeseen 50 km/h -alueella Opel antoi ymmärtää, että saisi ajaa 80 km/h

Sattulaan...

Kutilaan...

Rimmilästä...

Itse ajoin mutkatietä noin 30 km, ja poikani n. 75 km. Ajo oli sekalaista, mutta pääpaino oli valita pikkuteitä ensin Hämeenlinnasta Harvialaan, ja sitten kaupungin läpi vanhoja tieosuuksia Iittalaan ja takaisin. Auton range näytti alussa 300 km. Todellinen ajomäärä oli 106 km, ja jäljelle jäi 52 km:n range. Lämpöä säästeltiin, ei niinkään voimaa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa. Ajamistahan sitä testattiin.

Parolannummella päästiin tietä ylittävän panssarivaunun alta pois

Auto oli vuoden 2020 yksilö, jolla oli ajettu vain 43100 km. Auto käyttäytyi Vanajanlinnantien jäisissä kaarteissa mukavasti, kun ajohallinnan järjestelmä komppasi hyvin. Auto ei huojunut. Korjausliike oli rauhallinen pidon rajoilla. Oli siis hyvin hanskassa. Yhden jalan käyttö (nostamalla kaasulta) oli jouhevaa kummankin kuljettajan mielestä. Hidastus oli sopivaa mutkiin ja risteyksiin. Rekuperaatio oli parasta autossa. Ohjaus oli raskaahkon tuyntuinen keskittäessä. Toisaalta mutkiin mentäessä auto oli - kuten mainittua - jouhevakäytöksinen.

Yhteiskäyttöauto voi olla likainen sitä lainattaessa
 - tämä ainakin oli

Yhteiskäyttöautoa voi hyödyntää monipuolisesti ja joustavasti eri tarpeisiin. Voit varata auton nopeaa asiointia varten, esimerkiksi silloin, kun postista pitää noutaa iso paketti. Voit myös varata auton viikonloppureissua varten.

Omagon Taloyhtiöautojen käyttäjistä liki 30 prosenttia on luopunut omasta autostaan palvelun myötä. Tämän mahdollisuuden myötä ihmiset voivat saavuttaa merkittäviä säästöjä omissa liikkumisen kustannuksissa – unohtamatta säästynyttä vaivaa, minkä omasta autosta luopuminen on mahdollistanut.

Yhteisautoksi Opel oli siisti sisältä. Se oli tosiaan vähän ajettu, mistä kielii juuri tuo pieniin ajotarpeisiin tarvittu apu. Auto oli tosin likainen ulkoa. Sähköautoilla on huomattavasti lyhyempi toimintamatka kuin perinteisillä polttomoottoriautoilla. Range-ahdistus ehti tulla, kun 300 km olikin n. puolet tästä. Ajamisesta nauttiminen on itselle ja pojalleni se juttu, joten rentouttava ja dynaaminen ajaminen kärsi, kun piti keskittää huomiota itse asiasta. Kolmen ensimmäisen kilometrin aikana häipyi 8 %. Heti alkoi ahdistaa...

"Ruokaakin piti saada. Buffet oli vielä saatavilla Istanbulissa, Parolassa. Hyviä kebab-makuja ja pizzaa salaattipöydän kera. Juoma (1/3 litra) kuului 12 euron annokseen. Kirjanpitokuittia piti tavallista enemmän ruinata. Sain sen. Tililtä oli kuitenkin mennyt 93 senttiä enemmän..."
(Destinaatiokuski)

Istanbul, Parola - pizzaa ja kebabia

Omago-autolla liikenteessä.

Pitkään on ollut harkinnassani kokeilla ns. yhteiskäyttöautoa. Taloyhtiöillä on tarjolla esimerkiksi Omago-autoja. Tälläistä kokeilin. Vakiovuokra-auton Opel Corsa-e -varauksen olinkin jo tehnyt. Kurkistin ikkunasta hetken ennen varauksen alkua, että onko autossa lunta skrapattavana. Ohoh, siellä olikin lumesta vapaa Toyota Aygo X! No, tällä sitten ajoin kahden päivän aikana.

Mikä on yhteiskäyttöauto?

Yhteiskäyttöautoa voi hyödyntää monipuolisesti ja joustavasti eri tarpeisiin. Voit varata auton nopeaa asiointia varten, esimerkiksi silloin, kun postista pitää noutaa iso paketti. Voit myös varata auton viikonloppureissua varten.

Omagon Taloyhtiöautojen käyttäjistä liki 30 prosenttia on luopunut omasta autostaan palvelun myötä. Tämän mahdollisuuden myötä ihmiset voivat saavuttaa merkittäviä säästöjä omissa liikkumisen kustannuksissa – unohtamatta säästynyttä vaivaa, minkä omasta autosta luopuminen on mahdollistanut.

Onko yhteiskäyttöautossa ideaa?

"Yhteinen käyttö toimii esimerkiksi kirjaston palveluissa. Mutta, että toimiiko ajatus auton kohdalla? Oma näkemykseni on, että sellaiseen käyttöön, joka on tilapäistä, se on mainio ratkaisu. Ja ajatus, ettei tarvitse omistaa autoa, sekin on hyvä. Käytännössä voi ajatella, että se joka ei halua omistaa omaa autoa, on yleensä vähäisen ajamisen tai tilapäisen autoilun toimija. Puuttuuko auton ylläpitoon, käyttöön tai liikennekäyttäytymiseen liittyvää ydinosaamista? Normaalissa vuokraamotoiminnassa autot ovat puhtaita, kun ne vuokrataan. Toisin sanoen, kun ei ole oma, ja käyttö voi olla hyvinkin erilaista, onko auto aina optimikunnossa? Kun automatisoidaan appi-vuokraaminen, ja välissä ei ole ihmistyötä, auto on vuokratessa siinä kunnossa, missä on. Autot näyttävät olevan Omagolla automaatteja ja sähköautoja. Ainakaan kytkimet eivät kulu..."
(Destinaatiokuski)

Ei Corsa, vaan Aygo















Aygo oli Corsa-e:n sijaisauto - ilmeisen hätäisesti tuotu,
kun varaus oli Opelille vartti ennen noutoa...

Varaus oli Opelille. Oli tuotu sijaisauto. Ei ollut aivan puhdas. Varausrosessi ei ollut valmis, sillä itsellä olisi ollut vain pääsy Opeliin, joka olikin huollossa. Soitin. Asia ok. Takapenkki oli karsean likainen. Soitin ja lähetin kuvan. Vapautus tuli puhdistamiseen. Toyotassa ei ollut mitään auton papereita tai käyttöohjekirjaa hanskalokerossa.

Ajaminen oli mielenkiintoista. Aygo oli bensa-polttis ja automaatti. Nopeusalueita oli useita. Ne eivät näkyneet kojetaulussa. Maantiellä vaihteisto oli levoton D-asennossa. Se pyrki "hakemaan" optimia koko ajan. Oli nykivä kokemus. Johtuuko juurikin siitä, että auto oli monen ajajan jäljiltä tottunut tähän? Onneksi oli manuaali-stick. Vaihtaminen ei ollut suorakytkentämäisen nopeata, vaan hieman piti odottaa vaihtamisen yhteydessä jotta pykälä meni päälle.

Autossa oli herkkä automaatti, liian tiheät nopeusalueet. Stickillä pystyin vain ajamaan. Sekin oli tottumiskysymys, kun taaksepäin oli miinus ja plus eteenpäin. Liukkaalla kelillä kierrokset olivat 3000 koko ajan, kun stickiä kepitti. Talvinopeuteen moottoritiellä sai verkkaisesti auton kiihtymään 100 km/h. Kiihdyttäessä tuntui hassulta, rajoitin tuli mittarin mukaan jo 120 km:n kohdalla. Mikähän oli todellinen nopeus?

Aika levoton ajokokemus. Yllätys oli peruutuskamera. Se oli luksusta autossa, jossa oli peltipintaa näkyvissä ovien sisäosissa. Mittaristonkin vaikutelma oli kuin ammoin Fiat 600 -mallissa - yksi puolipallonkaari-nopeusmittari, jossa pari lisänäyttöä reunoilla.

Hyvää oli mainiosti optimoitu moottorijarrutus, kun stickillä vaihtoi pienemmälle.

Hauska "lumikiteinen" sisävalo

Destinaatiomatkan taukopaikka, S-market Iittala

"Täytyyhän sitä matkalla pitää tauko. Pieni auto, pieni ja vaatimaton taukotarjoilu. Saako alle kahden euron mitään? Kyllä saa. S-market Iittalasta sai euron kahvin ja 0,87 euron voisilmäpullan yhteishintaan 1,87 euroa! Kotimaista-pullan sai valita itse. Otin runsasrasvaisen. Ei sovi laihduttajalle... Maku oli mainio, makeus tuntui. Ei ollut pakkasen kuivuutta, vaan pehmeän tuore tuntuma. Kahvi oli termoksesta. Se oli laihaa. Ei pärjännyt edes automaattikahville."
(Destinaatiokuski)

Ja huomio toisesta päivästä. Kun normaali D-asento ei näytä portaita ajaessa, yllätyin toisena päivänä. Stickillä löytyi yksi pykälä lisää M7! Olin luulossa, että pienessä autossa ei voi olla näin montaa. Mielestäni alueita on liikaa, kun väännön sijaan, kolmisylinteristä moottoria kuormitettaessa vain keinotekoisesti kierrosten pysyessä 3000 puolin ja toisin, auto kiihtyy. Vähemmälläkin pärjäisi, jos auton vääntö olisi laajempi. Kaupunkiauto, ei matkalle - 245 maantiekilometrin kokemuksella... Lyhyt akseliväli ja 17-tuumaiset renkaat tekivät ajosta myös aavistuksen levotonta.

Ei oma, mutta go go

Sinä läh

sunnuntai 4. tammikuuta 2026

180. blogikirjoitukseni: Destinaatiokohde voi olla mikä vaan - seikkailumieli takaa tunnelman.

Moni haaveilee road tripistä, ja perinteisesti haaveeseen kuuluu auto tai moottoripyörä. Road tripin voi kuitenkin tehdä vaikka mopolla tai polkupyörällä.

Mitä on destinaatiomatkailu? Voi olla tarkka suunnitelma kohteeseen tai löyhä pisteiden väli. Voi olla 
niinkin, että lähdetään vaan johonkin suuntaan. Tämä muoto lienee lähinnä klassisen road tripin käsitettä.

Työmatka on myös oivallinen tapa hyödyntää kulku sekä paikallaoloaika matka- ja viihtyvyyskohteiden parissa. Eri paikkakuntien visit-sivustot antavat osviittaa menemisen ja tekemisen tueksi.

Siirtoajon jälkeinen siirtymä polkupyörällä












Olen pitänyt käyntikriteerinä kohteita, jotka liittyvät matkailuun ja ajamiseen. Kohde on parasta destinaatiomatkailua. 

"Ai jai jai räntä lentää. Kuinka räntä voi lentääkään. En tiedä mitään muuta niin masentavaa", lauloivat Freukkarit aikoinaan. Kuinka päästä räntäsateesta kevätfiilikseen? Koneromantiikka on siihen oiva lääke. Road tripiä vaille valmis. Ylä-Pirkanmaan Mobilistit ry kävi tutustumassa ainutlaatuiseen kohteeseen: Classic Garageen Jämsässä. Ei kun mukaan vaan." 

Veli-Matti Mäkinen ja Impala Jämsässä

"Mysteerikohteeseen. Lauantaina 30.9.23 menin poikieni kanssa kohteeseen, josta he eivät tienneet etukäteen mitään. Eivät edes suuntaa mihin Hämeenlinnasta lähtisimme. Samoin olin valinnut ruokailupaikankin. Ei tarvitse pohdiskella kuka haluaa minnekin ja mitä syömään. Tämä on siis todellista mysteerimatkailua destinaatioon."
h
ttps://destinaatiokuski.blogspot.com/2023/10/mysteerikohteeseen.html

Työmatka on myös oivallinen tapa hyödyntää kulku sekä paikallaoloaika matka- ja viihtyvyyskohteiden parissa. Päätin nauttia ja majoittua mukavasti 3.10.2022 ennen seuraavan päivän työpalaveria Uudessakaupungissa.
https://destinaatiokuski.blogspot.com/2022/10/destinaatiomatkailua-tyomatkan.html


Uudessakaupungissa kohtasin iltakävelyllä mustakilpisen Saab 99:n

Kohde voi olla erityinen, historiallinen tai sellainen, josta tarinan avulla syntyy hienoja mielikuvia.

Legendaarisen Keimolan moottoriradan historia elää tänäkin päivänä - asuntoalueella. Keimolanmäki hengittää suomalaista autourheilukulttuuria. Radan aktiiviaikojen yhdisteitä on löydettävissä nimissä, kuvissa ja tiestön muodossa.
https://destinaatiokuski.blogspot.com/2024/09/keimolanmaki-keimolan-moottoriradan.html

Keimolan maamerkillä

Mitäpä sitä tekisi kauniina kevätpäivänä? Korkeakulttuurin saattelemana? Jospa menisi Korkeakoskelle - Juupajoelle. Ylä-Pirkanmaan pienessä kunnassa sijaitseva tehdasrakennus tarjoaa valtavan upean miljöön kulttuuriselle elämykselle. Destinaatiokuski on myös Trafiikkimaikka. Niinpä pysäköinnin ohjaus oli hyvän mielen työtä. Yleisöä tuli tien täydeltä.

Destinaatiokuski Trafiikkimaikkana Korkeakoskella
- liikenteenohjaus pysäköinnissä on tärkeää

Lisää aiheesta:

torstai 1. tammikuuta 2026

Harviala Icerange - jo 25 vuotta ajoharjoittelua Vanajanlinnan lähellä.

Talvi tulee. Niin ikään liukkaus. Autot ovat aina vaan painavampia, ja käyttövoimat muuttavat ajamista. Hallitsetko sinä riittävästi ajamista talvikelillä? Milloin muuten viimeksi harjoittelit "livenä" liukasradalla? 

Hyödyllinen ja hauska ajoharjoittelurata sijaitsee Harvialassa, Hämeenlinnassa, tapahtumien kaupungissa.

Neljä huippukuntoista jäärataa tarjoavat täydelliset puitteet yrityksille, merkkikerhoille, maahantuojille, yksityisille kuljettajille ja koulutusorganisaatioille. Harviala Icerange -jäärata sijaitsee Vanajanlinnan välittömässä läheisyydessä.

Ammattilaiset ymmärtävät ajoharjoittelun merkityksen










Uusitut nettisivut palvelevat entistä paremmin (www.icerange.fi)

Vanajanlinnan lähellä on talvisin pellolle jäädytetty ajoharjoittelurata. Vuoden 2025 kevät tuli aikaisin. Kysyntää siirrettiin tulevaan talveen... Pakkasten niin salliessa rata avautuu vuonna 2026 tammikuun puolessa välissä.

Radan sijainti Etelä-Suomen maantieteellisesti parhaalla alueella sekä neljän eri käsittelypaikan monipuolinen kokonaisuus laajoine turva-alueineen takaavat monipuolista näkökulmaa talviautoiluun.

Maahantuojat ja merkkikerhot käyttävät Harviala Icerangea monipuolisesti
Oletko kokeillut sähköautoasi jäällä?
Tuoreen ajokortin haltijan tai opetuslupaoppilaan kannattaisi testata ja lisätä taitojaan. Radat ovat nykyisin avoinna yksityisille käyttäjille ajoharjoittelutarpeen lisääntyessä.
Isä opetti opetusluvalla tytärtään - väistössä nuoruus oli valttia...
Kehitä ajotaitoja ammattilaisen johdolla. Ajokouluttaja Timo Nousiainen perehdyttää ja valmentaa asiakkaitamme talviajon saloihin. Vankan liikenneopettajan käytännön työn myötä hän ajokoutsaa ja auttaa hiomaan ajotekniikkaa, jarrutuksia, kaarreajoa ja turvallista auton hallintaa talven vaihtuvissa olosuhteissa monipuolisesti -  niin yksittäisiä henkilöitä kuin myös isompia ryhmiäkin (myös englanniksi).

"Ajoharjoittelu kannattaa aina." (Harviala Icerange -ajokouluttaja, Timo Nousiainen)

Ajoharjoittelua ei voi olla koskaan liikaa

Kokous tai työpalaveri esim. Vanajanlinnassa tai Cafe Konttorissa - ja sitten jäälle...

Harviala ICERANGE

Pukinpellontie 120, 13330 Harviala

Myynti, radan varauskyselyt sekä lisätiedot

Seppo Kervinen
+358 (0)44 333 7000
seppo.kervinen@icerange.fi

Ajokoulutus

Timo Nousiainen
+358 (0)41 314 8109
timo.nousiainen@icerange.fi


Destinaatiokuski - automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen.

Automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen. Automatkahan on oikeastaan ydinasia, jota toteuttamaan on itseliikkuva automobiili kehit...