Blogger since 2022.: Vieläkö on parran pärinää aiheesta

Jokunen vuosi kirjoiteltiin näkyvästi aiheesta - nainen ratissa. Oli myös "sosiaalinen tilaus" aiheesta kirjoittaa kirja. Noora Jokinen teki niin, ja kas - kirjan nimeksi tuli Aikuinen nainen ratissa (2020).

Naisten ajotaitoihin liittyvät stereotypiat tunnetaan ympäri maailman. Naisten ajotyyliä kuvataan usein ylivarovaiseksi ja epävarmaksi. Tämän on nähty johtuvan siitä, että naiset ovat jollain tapaa huolimattomampia ja tunne-elämältään epätasapainoisempia kuin miehet. On jopa väitetty, että nopea päätöksenteko vaativassa tilanteessa olisi naisille vaikeaa. Miehet puolestaan nähdään usein taitavina ja pelottomina kuljettajina.

Nainen ratissa on monesti "tientukko", "bimbo" tai "riski muille" – jo pikkulapset voivat pitää naisia huonoina kuskeina | MTV Uutiset

Tästä stereotypiasta on naisten ajamiseen liittyvä aihe lähtenyt leviämään. Tämä on näitä nykyisin jo "vääriä" puheenaiheita. Enemmän ollaankin huolissaan ikäautoilijoista ja nuorista kuljettajista - sukupuoleen katsomatta.

Nainen ratissa (Nuorisotyön tallentaja Nuoperi, kuvaaja Antero Aaltonen)

Naiset ovat autoilleet siinä missä miehetkin. Autoharrastaminen, kilpailut ja korjaaminen ovat olleet miehisiä ajanvietteitä ja ammatteja. Siksipä on syntynyt "suljettu" maailma, johon on takertunut "sukupuolirajoittuneisuutta".

Populaariviihteessä on nähty vastakkaista harrasteautoilija-näkökulmaa, joskin myös sitä perinteistä ajan (maailman) kuvaa...

Vastakkaisasettelun voimaa (ZZ Top, Gimme All Your Lovin´, Official Music Video, 1983)

Logiikan epätasapainoa... (Naisen logiikka, Spede-Tuotanto Oy 1999)

"Voin sanoa, että ne ovat siis täysin elävästä elämästä. Nimittäin ihminen ei voisi keksiä niitä. Ensimmäinen sketsi lähti Riitasta [Väisänen], kun se rupesi ihmettelemään, mikä autossa on se tasauspyörästö. Siitä ei tullut mitään! Yritin sanoa, että se sisäpyörä kurvissa pyörii hitaammin kuin se ulkopyörä. Siihen Riitta vastasi, että ”sittenhän ne on eri aikaan kotona.” (Spede Pasanen)

Katso Naisen logiikka - Spede Pasasen viimeinen elokuva

Käytännön syyt ovat olleet yksi keskeinen syy miksi naisten autoilu on ollut vähäistä tai olematonta. Suomessa Noora Jokinen on esittänyt loogisen syyn naisen autoilun haasteeseen.

"Kun päätin ajaa ajokortin uudelleen nelikymppisenä avioeron jälkeen, ryhdyin jakamaan autokoulukokemuksiani ja autohaaveitani ystäville sosiaalisessa mediassa. Aika pian törmäsin ilmiöön, jota en ennestään tuntenut. Hämmästyttävän moni lähipiirini fiksu, osaava, itsenäinen nainen paljasti kahden kesken, että ei oikeastaan aja." (Noora Jokinen, Aikuinen nainen ratissa, Atena Kustannus Oy 2020)

Aikuisena naisena ajamaan (Atena-Kustannus Oy)

"Aloin kuulla naisten tarinoita isistä ja niiden huonoista naisautoilijavitseistä. Siitä, miten parisuhteeseen lähdettiin modernin tasa-arvoisesti, mutta jossain vaiheessa asiat luiskahtivat siihen, että ratin taakse istuu luontevimmin puoliso. Siis tavallisimmin mies. Kuulin myös, miten autosta oli muillekin kuin minulle tullut avioeron jälkeen se kuuluisa "oma huone"." (Noora Jokinen, Aikuinen nainen ratissa, Atena Kustannus Oy 2020)

Pohjois-Karjalan museo - neljä naista seisomassa tien vieressä
aidan edessä, taustalla ehkä Laatokan rantaa?
Toinen oikealta on Greta Turkama, keskeisesti kuvassa oikealla
apteekkari Väinö Turkaman (Durchman) perheen auto, Packard,
Viipurin läänin rekisterinumerolla V-2745

Yllä olevan tilanne on harmonisen oloinen. Olipa kuljettaja apteekkari itse, tässä on sitä yhteisen autoilun ja automatkan romantiikkaa. Autoilun alkuvuosina ajaminen lienee ollut "yhteinen seikkailu ja elämys".

Kilpa-autoilija Emma Kimiläisen Naisen autoiluopas (Kustannusosakeyhtiö Auditorium 2015) on huumorilla höystetty opas, joka tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja autoilun sekä auton omistamisen arkeen. Kirjassa selitetään selkeästi kaikki auton ylläpidosta ajotilanteisiin, vaihe vaiheelta etenevien vinkkien avulla naisille. Niille naisille, jotka haluavat oppia ajamaan ja huoltamaan autoaan, oli kiinnostus autoihin mikä tahansa.

"Ensimmäiset autot muuttivat äänimaailmaa ja vaativat jalan liikkuvia uudenlaiseen varovaisuuteen. Kun näiden kauhua ja ihmetystä herättäneiden kulkuneuvojen ratin takana istui nainen, oli ihmetys moninkertainen. Kysyttiin, olivatko miehekkäältä näyttävät ja vapaasti autoillaan liikkuvat naiset "oikeita" naisia."

(Teija Försti, Pois alta, Helmi tulee | Turun Sanomat)

Monien alojen ammattilaisiin liittyy voimakkaita sukupuolistereotypioita ja nämä stereotypiat valitettavasti myös vaikuttavat siihen, kuka kyseiseen ammattiin hakeutuu. Meistä jokaisen kannattaisi ainakin yrittää kyseenalaistaa omat stereotyyppiset ajattelumallimme eri ammateista.

Suomalaisten mielestä rekkaa ja taksia ajaa aina mies - Autotoday