Rakkaus on autoilunkin sentimentaalinen side.

Rakkaus on monitahoinen käsite. Koneromanttisessa mielessä se on kiintymystä autoon tai autoiluun. Ehkä johonkin joskus omistamaansa tai myöhemmin hankittuun. Tai autoreissuun jossain ja joskus muinoin. Mutta auto ja autoilu voivat myös liittyä ihastumiseen ja rakastumiseen - ihan ihmiseenkin.

"Ensiautoni kortillisena oli vuodelta 1965, merkiltään Mercury ja malliltaan Comet. Tuolla autolla tulin kerran vieneeksi koulusta kotiin erään luokallani olleen Maaritin, josta oli tuleva vaimoni muutamia vuosia myöhemmin. Mercuryn kyyti ei varsinaisesti vaikutusta tehnyt, enkä oikein tiedä, mikä teki, mutta muutaman myöhemmän vuoden aivopesun tuloksena Maaritista kehittyi varsin kelpo amerikanautoilija."                                                              (Kaikki isäni autot, Tero Ilola, Alfamer 2008)

Romantic Road - Rakkauden Road Trip on hyvä tulkinta nuoruuden, rakkauden ja road tripin voimasta. Sen kaiken voi kokea uudelleen, vaikka vuoden 1936 Rolls-Roycella.

                          Traileri avaa hyvin kiteytetysti tarinaa. Romantic Road - Trailer | IMDb

Dokumentissa seurataan englantilaista asianajajaa ja hänen vaimoaan, jotka verestävät nuoruusmuistojaan ajamalla Intian ja Bangladeshin halki vuoden 1936 Rolls-Roycellaan. Greyn pariskunta tekee rohkeaa siirtymää, kuten heillä on ollut tapana tyttärensäkin mukaan. 

Kertoja: "Mistä saa mielestäsi hyvän tarinan? 

Rupert Grey: Voi ei onpa hyvä kysymys. Sen pitäisi heijastaa todellista elämää eikä olla pelkkää satua." (Romantic Road)

Naimisiin kun mennään, alkumatka alkaa ajoneuvolla. Hevonen veti ennen vaunuja, autohan se nykyään on pääasiallinen avioparin juhta. Erilaiset koristeet ovat edelleen käytössä, ja perinteet vallitsevat edelleen. Hääparin yhteinen matka avioliiton satamaan tai paremminkin destinaatioon alkaa yleensä tyylillä.

"Hääauto on auto, jolla hääpari matkustaa ensimmäisen yhteisen matkansa, usein vihkimispaikalta juhlapaikalle tai kuvattavaksi. Useimmiten autot ovat limusiineja, museoautoja tai vintageautoja, ja niitä voidaan personoida hääparin toiveiden mukaiseksi." Hääauto – Wikipedia

Rolls-Royce täyttää aina hääauton paikan suvereenisti (Pixabay)

Auto on toisille tunneasia. Jopa niin, että sen jonkin muistaa vuosien päästäkin. Sen, johon liittyy rakkautta, vapautta, omistamisen tai ajamisen iloa. Ensimmäisen auton yleensä muistaa. 

"Oma ensimmäinen autoni oli Citroën CX 2000 vm. 1975. Omistukseeni tullessa se oli 10-vuotias ja korjauksia vaativa - oli ajettu asuntovaunua vedettäessä takakelkka linttaan. Korjaus, kunnostus ja modifiointi tuli tehtyä. Ja maksettua... Oli kaiken kaikkiaan niin rakas, että vieläkin muistaa mukavan kyydin ja ajamisen nautinnon. Se vähentää ajatusta rahasummasta, joka auton laittaamiseen meni. Kaasunestejousitus oli pehmeän kyydin salaisuus. Ei ollut ohjaustehostinta, ja talviajossa jäällä piti opetella Stig Blomqvistin tyylillä suuri vastaheitto, jolla raskaan etuvetoisen keulan sai juuri oikein kaarteeseen. CX on ollut selkeästi rakkain...autoni."                                  (Destinaatiokuski)

CX - suuri rakkauteni vielä aikalailla hankintakuntoisena talvella 1986 Jyväskylässä

"Renault, rakkaani on autobiografia, kirja miehestä ja hänen autostaan. Se on merkkiuskollisuuden näyte ja rakkaudentunnustus Renaultille, tuolle ihanalle, etuvetoiselle, nelioviselle, pieniääniselle, auliille mutta uskollisuudessaan haavoittuvalle ranskattarelle, joka tarjoaa omistajalleen suojan, voiman ja viehätyksen, lahjoittaa naisten suosion ja miesten arvostuksen."                    Renault rakkaani | Kirjasampo

Automerkkirakkautta Renuun

Mitä koneromantiikka oikein on? Olisiko se tätä: nautintoa ja harrastuneisuutta konevoimalla kulkevasta ajopelistä? Se on kaikkea sellaista subjektiivista tunnetta, mitä saa nautintoa ropatessa ja fiksatessa ajopeliä. Se on ajamista ja reissaamista. Tai historiallista perehtyneisyyttä ja kiintymystä tavalla tai toisella ajamiseen ja ajokkiin. Oli se sitten klassikko, työjuhta tai kansanauto.

Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: Koneromantiikka - koneet ja vauhti ihanteena.

“You’re a car, but most of all, what you are, what you’ve become, is a mate. And that’s what makes a car special. That’s what makes a car great. You start to think of it as a person. You start to love it.”
(Jeremy Clarkson)

Lisää aiheesta:

Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: Faktan, tunteen ja fiktion road trip.

Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: Hääautolla yhdessä rakkauden destinaatioon.

Vuodet vierivät - mutta kuvauspaikka säilyy.

Nykyisin on tapana ottaa kuva samassa paikassa tai samasta kohteesta kuin vuosia tai vuosikymmeniä sitten. Myöskin on tapana kuvata ja huomioida ajankulku jossain maisemassa tai miltä näyttää vaikkapa jokin leffalokaatio nykyisin.

Tilanteen tai hetken uudelleen kuvaaminen on hauska harrastus. Eniten otetaan hassuja ja henkilökohtaisia muistoja sisältäviä kuvia ihmisistä - mutta entäpä koneromanttisista muistoista? Kyllä. Niitä kuvataan paljon, ja maisemien tilalla voi olla esim. jokin tien pätkä jostain tietystä elokuvasta.

Mahtavia kuvapareja ovet sellaiset, missä on nuoruuden ajoneuvo ja tausta - ja sitten uusi kuva, mutta vuosikymmenten tarina välissä. Sama talo tai maisema sekä ajoneuvo ihmisineen luo mielikuvan ajan kulusta, mutta kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ajoneuvo on myös mahdollista "nykyaikaistaa".

Sosiaalinen media on tuonut lähelle arkipäiväistäen ihmisten ja sukujen koneromanttiset tarinat. Facebookissa on paljon randomina näitä kuvapareja. Sinänsä maisemat ovat helppoja löytää, jos sellaisen paikallistaa kuvan tai paikkatiedon avulla. Elokuvalokaatioissa täytyy saada selville kuvauspaikat.

Duel (Kauhun kilometrit) on yksi jännittävimmistä ja mystisimmistä car chase - eli autojahtauselokuvista. Siksi sen lokaatiot ovat mielenkiintoisia.

Then & Now Movie Locations: Duel

Film Locations - Then and Now (Facebook, Claudio Bazzani)
Duel (1971) / Soledad Canyon Rd, CA (2008) / The location of the scene
where the tank truck is waiting for Mann

Toyotat 1982 ja 2022 - www.boredpanda.com/old-photos-then-vs-now-in-real-life/

(Facebook - Kjellesgarage) 1971 Buick GSX 455

"It’s 40 years between those two pictures.

And 100 000 kilometers or 62 000 US miles.

The top pict is from 1971 when the car was brand new, and parked in “Ostermalm” (the rich peoples quarters) in Stockholm, and still belonged to the Swedish general Buick dealer.

The second pict is from 2011 something, when I parked at the exact same place, and a photographer was making a reportage for a car magazine."

(Facebook - Kjellesgarage)

Tilapäiset tilanteet tai menneiden aikojen paikat ovat mielenkiintoisia. Sotakuvat tai lopetetut yritykset tai areenat luovat kivoja assosiaatiota menneen ajan ja nykyisyyden välille. Destinaatiokuski fiilisteli Keimolan "moottoriradalla" vuonna 2024.
Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: Keimolanmäki - Keimolan moottoriradan historian havina destinaatiokohteena.

Keimolan torni silloin joskus (B. Möller, Museovirasto)

Keimolan torni syyskuussa 2024

Destinaatiokuski on aikanaan sattunut - ihan muuten vaan - kuvaamaan kolme Chrysleriä samassa paikassa. Neonin ja hieman Sebringin aikana tuli asuttua Nastolassa, joten siitä se kai lähti. Kun ensimmäinen tuli kuvattua, niin sitten toinenkin. PT Cruiserin aikana tuli asuttua jo Hämeenlinnassa, mutta työkuviot pitivät Lahdessa - joten tämän kuvaaminen vielä siksi oli ymmärrettävää. Ihan satunnaisen auton koeajon aikana tuli ajettua Lahdesta Nastolaan - ja eikun kuvaamaan 20-vuotiskuva auton kanssa (vaikkei oma ollutkaan/omaksi tullutkaan)...

Neon Nastolassa Mönjätiellä 1/2002

Sebring Nastolassa Mönjätiellä 6/2003

PT Cruiser Nastolassa Mönjätiellä 8/2005

Golfilla 20-vuotiskuva Nastolan Mönjätieltä 29.10.2023

1980-luvun automainonta - unelmia, neliveto- ja turbotekniikkaa.

Minkälaista oli automainonta 1980-luvulla? Mainonta on luonnollinen asia toisille. Toiset taas kaihtavat kaupallista viestintää. Autoiluun liittyvä mainonta on alkujaan ollut matkailuun, vauhtiin ja niiden yhdisteeseen liittyvää. Tarkoitus on ollut viestiä asiaa tukevasti ja myyntiä edistävästi - luoden assosiaatioita ja mielikuvia.

The 1980s may not have been the best decade for cars—not for starters, at least—but it was a great decade for car ads.

Cool Car Ads from the 1980s in Photos

1980-luku toi takaisin vapauden ja vauhdin, joka oli vuoden 1973 öljykriisin jälkeen kateissa. Myös vuoden 1979 energiakriisi latisti mainontaa. Yksi 1980-luvun asioista oli turbo. Autoiluun liitettiin unelmia - ja teknologiaa, kuten neliveto.

John De Loreanin unelmana oli luoda nimeään kantava urheiluauto - DeLorean DMC-12. Vuodesta 1981 vuoteen 1982 automerkki eli - luoden kuitenkin unohtumattoman tulevaisuuden uskon autoteollisuuteen - ja varsinkin amerikkalaiseen. Paluu tulevaisuuteen -elokuvat loivat autolle kulttimaineen, vaikka merkkinä ei auto ollutkaan yleisön suosikki. Ajassa taaksepäin matkustaminen DeLoreanilla oli juuri se juttu, joka toi automerkin tunnetuksi, mutta siis aivan liian myöhään.

Unelmasta tuli pannukakku (DeLorean 1982)

Jämsän Kaipolassa kuvattiin vuonna 1986 nostalginen Audin nelivetoa korostava mainos.

Audi quattro®: Original Ski Jump Commercial

Making of commercial "Ski Jump" Audi 100 CS quattro - Kaipola 1986 - 4Legend.com

Audi quattro täytti 25 vuotta vuonna 2005, jolloin silloisella vuosimallilla mainos uusittiin.

Audi Quattro Campaign: "Ski Jump"

Legendaarinen Audi quattro -mainos Kaipolasta (Audi 1986)

Urheilullisuus oli korostuva asia. Turbo tai moottoriteknologia. Fiat ilmoitti olevansa petojen sukua. Mainontaa irvailtiin, se ei toiminut. Mainosfilmi lampaineen synnytti irvailuja, kuten "susi jo syntyessään".

Fiat ei onnistunut tuomaan uskottavasti esille sukulaisuuttaan petoihin (1985)

Turbo! Se oli kova juttu. Saab oli Amerikassa "The Superswede".

Saab Ruotsista tai Suomesta - turbolla tai ilman 1980-luvun alussa

Arkisen ajamisen unelmia mainostettiin myös. Pikku-dieselit olivat myös tulollaan. Halvat autot olivat myös mainonnassa esillä.

Daihatsu dieselöityi myös (1985)

Hinta edellä mentiin meillä ns. itäautojen kohdalla. Zastava oli jugoslavialainen Fiat. 

Halpojen hintojen ja vanhan tekniikan sukua 1980-luvun alusta

Uutta luksusta lanseerattiin 1980-luvun lopussa. Japanilaiset automerkit ryhtyivät lanseeraamaan oman merkin yläpuolelle uusia merkkejä. Nissanilla oli Infiniti ja Toyotalla Lexus.

Luksus-Toyota eli Lexus (1989)

1980-luku toi autoihin lisää muovia mm. puskureihin, ja markkinoilla oli jopa 1960-luvun konstruktioita - varsinkin itäautoissa, kuten Lada, Wartburg ja Skoda.

Takamoottorinen Skoda oli perheautoissa väistyvän moottorin sijoituksen viimeinen mohikaani
Volkswagenin kuplan kanssa - Skoda aloitti takamoottorisen ajan vuonna 1964

Liikenneköyhyys ajamisen ja liikkumisen esteenä.

Pitää päästä liikkumaan. Suomessa se on pitkien etäisyyksien takia välttämätöntä. Autolla pääsee helposti. Julkinenkin pelittää. Vaan jospa edellä mainitut liikennemuodot eivät sittenkään ole kaikkialla mahdollisia. Tai jos et maaseudulla pystykään esim. ajokunnon huononnuttua enää ajamaan sillä tutulla ajopelillä. Silloin täyttyy liikenneköyhyyden tunnusmerkit.

"Kiteytettynä liikenneköyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisten luontaiset liikkumisen tarpeet eivät täyty. Liikkumisen hinnan lisäksi ilmiön taustalla voivat olla esimerkiksi ikään tai fyysisiin rajoitteisiin liittyvät liikkumisvaikeudet sekä ongelmat julkisen liikenteen ja palveluiden saavutettavuudessa. 

Suomessa oma auto on monille työssäkäyville välttämättömyys. Työmatkojen keskipituus on kasvanut kaikkialla Suomessa vuosina 1990–2015.

Yhdyskuntarakenteen uudistukset ovat lisänneet autoriippuvuutta: palveluja on keskitetty ja palveluverkkoa on harvennettu."  

Liikenneköyhyys – mitä se on ja kuinka se vähenisi?

Kun ei onnikka enää vie, ja auton käyttö on mahdotonta
- silloin puhutaan liikenneköyhyydestä

Näin on vielä hyvä, kun on auto ja jaksaa ajaa (Kari Rainer Pulkkinen 1973, Museovirasto)

          "Joka paikassa esimerkiksi joukkoliikenne ei tietenkään toimi yhtä hyvin. Välttämättä sitä ei ole ollenkaan. Liikennepalvelut ovat hyvin erilaisia erilaisilla alueilla, ja lisäksi maaseudulla välimatkat ovat pitkiä. Kaikkialla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia liikkumiseen."                                 (VTT:n johtava tutkija Jenni Vestinen)                                                      Köyhyys liikenteessä | Liikenneköyhyys kasvava ongelma Suomessa | Tuulilasi

1980-luku oli vielä toimivien yhteyksien aikaa (Anja Halla 1986, Museovirasto)

Liikenneköyhyys koostuu liikkumisköyhyydestä, liikenteen kohtuuhintaisuudesta ja saavutettavuusköyhyydestä. Liikkumisen perustarpeita ovat tutkijan mukaan työ ja opiskelu, sekä sosiaaliset ja hyvinvointiin liittyvät tarpeet. Arjen liikkumisen ongelmat heijastuvat näin ollen suoraan ihmisen elämänlaatuun.                                                    Köyhyys liikenteessä | Liikenneköyhyys kasvava ongelma Suomessa | Tuulilasi

Autottomat kotitaloudet ovat sekä alttiita liikenneköyhyydelle että eriarvoisessa asemassa autollisiin kotitalouksiin verrattuna. Toisaalta myös autolliset kotitaloudet altistuvat liikenneköyhyydelle polttoaineiden hinnan noustessa, jos julkisen liikenteen tarjonta on huono.                    Liikenneköyhyys – mitä se on ja kuinka se vähenisi?

Liikenneköyhyys on kasvava ongelma Suomessa, Lauri Tarkiainen, Tuulilasi 12/2024

Liikenneköyhyys on kasvava ongelma Suomessa, Lauri Tarkiainen, Tuulilasi 12/2024

”Ihmisillä on myös eläkeiässä monia syitä ja tarpeita auton käyttöön. Etenkin harvaan asutulla seudulla ja kaukana palveluista asuvien liikkuminen nojaa usein omaan autoon. Monelle kynnys puuttua ajamiseen onkin ymmärrettävästi korkea."

(Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm)                                                 Moni ajaa heikentyneestä ajoterveydestä huolimatta - Liikenneturva

Miten päästä kylille, kun ajaminen ei enää onnistu?

Mitä liikenneköyhyys ihan oikeasti tarkoittaa? Eri alueilla voi olla huimia eroja siinä, miksi mielletään kohtuullisuus liikkumisessa. Kaupunkien liepeillä voi olla samat ongelmat kuin syrjäseuduillakin. 

Liikenneköyhyydeksi voidaan kutsua ilmiötä, jossa ihmisellä ei ole mahdollisuutta liikkua kohtuullisella vaivalla, kohtuullisilla kustannuksilla ja kohtuullisessa ajassa niihin paikkoihin, joissa päivittäisiä tarpeita on mahdollista tyydyttää. 

Liikenneköyhyys | Liikenteen tutkimuskeskus Verne | Tampereen korkeakouluyhteisö

Alkujaan mopoautot (mm. kolmipyöräiset Amicat) tulivat auttamaan maaseudulla ns. pappatunturimiehiä (kuvassa nykymuotoinen katettu senioriskootteri vanhusväestölle)

#liikenneköyhyys

Lisää aiheesta:

Suomen tieyhdistys | Kun liikenne aiheuttaa köyhyyttä

Mopoakin on käytetty Suomessa destinaatiomatkailuun.

Suomi on pitkä maa. Sodan jälkeen suomalaiset lähtivät kilvan liikkeelle. Ajoneuvoja oli saatavilla, tiet alkoivat kehittyä paremmiksi. Liikenne oli yleiselle kehitykselle välttämätöntä. Yhtä tärkeää oli liikennevalistus, liikenteestä kertominen ja ajamisen kehittyminen. Monipuolinen liikkumisen historia on tukenut mm. liikenneohjelmien kehittymistä Suomessa.

Myös yksilötasolla erilaiset kulkuneuvot jäivät kansan mieleen. Vahvoja kohdematkailijoita ovat olleet mm. Eino Poutiainen ja Hannu Karpo. Myöskin liikenteen ja liikkumisen dokumenteista on jäänyt muistijälkiä vuosikymmenten varrella.

Liikenneohjelmat olivat television katselun lisääntyessä suosittuja. Tunnettuja liikennetoimittajia olivat mm. Veikko Pajunen, Urpo Vihervaara ja myöhemmin Esko Riihelä.

Muistamme myös televisiosta legendaarisen parivaljakon, Enskan ja Hanskin (Ensio Itkonen ja Hannu Karpo). Nykyään Tampereella liikenteestä valistaa myös liikenneopetustaustainen hahmo, kuten esikuvansa - "Tampereen Enska" eli Arto Grönroos.

Nykyaikainen liikennevalistusohjelma on tosi-tv:n aikaudella shokeeraava ja dokumentaarinen kuvaus - yleensä vakavasta onnettomuudesta, joka on oikeasti tapahtunut. Myöskin mm. Tuulilasi-lehti julkaisi menneinä vuosikymmeninä tositarinoihin perustuvia "Kuukauden shokkeja".

Persoonat muistetaan liikenne- ja kulttuurihistoriasta. Olavi Virran amerikkalaiset autot ovat legendoja, Irwin Goodman muistetaan Chevrolet Camarostaan ja mieleen on jäänyt Jukka Kuoppamäki sekä vahvamoottorinen Ford Capri 1970-luvun alusta.

Eino Poutiainen ja Solifer Export. 

Kypäräpakkoa ei 1960- ja 1970-luvulla ollut, joten persoonallinen kansanedustaja Eino Poutiainen oli näky tuohisessa päähineessään mopoillessaan.

"Eino Poutiainen oli SMP:n kansanedustaja Pohjois-Karjalasta, Kiihtelysvaarasta. Kansanedustajankausi kesti kuitenkin vain kaksi vuotta 1970-71. Poutiainen ei koskaan ollut erityisen hyvissä väleissä puolueen puheenjohtajan Veikko Vennamon kanssa. Poutiainen syntyi 11.10.1917 Leppävirralla. Hän oli ammatiltaan pienviljelijä. Poutiaisen tausta auttoi häntä ymmärtämään ja ajamaan vähäosaisten asioita. Hänet muistetaan erityisesti pappa-mopolla tehdystä vaalityöstä." 

(Seija Aunila, ohjelmateksti (YLE Areena),  Ohjelman ”Eino Poutiainen, Vaiennut viulu”, toimittanut Hannu Karpo)

www.apu.fi/artikkelit/jytky-50-vuotta-suomen-maaseudun-puolue-
smp-yllatti-kaikki-vaaleissa-1970-mies-rokalevoiton-takana-
oli-eino-poutiainen-loytojarvelta

Poutiainen ja Solifer (www.apu.fi)

Hannu Karpo ja Triumph Herald (Karpo, sorateiden kuningas - YLE Areena)

  

Hannu Karpo, erimerkkiset isot maasturit ja karvahattu ovat jääneet kansan mielen. Peugeotilla maata kiertävä maata kiertävä nuori YLEn toimittaja tunnettiin myös autourheilusta. Karpo halusi olla parempi kuin isänsä, joka tiesi paljon kaikesta. Koska isällä ei ollut ajokorttia, päätti Hannu päätti alkaa siten toteuttaa autoilun ja liikenteen parissa urapolkuaan.

Hannu Karpo: 

Karpo, sorateidenkuningas | Yle Areena   

Vauhdilla risteykseen - paareilla pois | Yle Areena
Silloisten liikennesääntöjen puitteissa tapahtumaa selostaa Veikko Pajunen. Stuntteina Holger ja Hans Laine. 

Hyrylän hävittäjät | Yle Areena

Helsingin ja sen lähialueiden rakennustöihin ajettiin soraa ja hiekkaa 1960-luvulla Tuusulasta Hyrylän seudun hiekkakuopilta. Betonista Tuusulantietä jyryyttävät sora-autot saivat kansan suussa lempi- tai haukkumanimen Hyrylän hävittäjät. Kovan metelin lisäksi kuorma-autoja katsottiin karsaasti hurjan vauhdin ja uhkarohkeitten ohitusten vuoksi tuolloin vielä kaksikaistaisella Tuusulantiellä. Kolareissa oli menetetty ihmishenkiäkin. Tuusulantietä ryskyttäviä sora-autoja haukuttiin Hyrylän hävittäjiksi | Elävä arkisto | yle.fi

Hyrylän hävittäjät vauhdissa (YLE)

Esko Riihelä:

Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: "Hänestä tuli liikenteen ääni kansalaisille" | Yle

"Riihelän kaltaisia ei ennen häntä ollut. Liikenteen ääni kulminoitui Riihelään lähes 30 vuoden ajan."

(Yrjö Mäkikärki, emt. juttu)

Nykyään shokki- ja tositarinaan perustuvat efektit ovat käytössä liikenneohjelmissakin. 

"Liikenteen nopean kasvun ja liikennekurin höltymisen johdosta voimme päivittäin lukea ja kuulla tieliikenteessä tapahtuneista traagisista onnettomuuksista. Pientenkin uutisotsikoiden taakse kätkeytyy kuitenkin valtavaa inhimillistä kärsimystä ja surua." ohjelmateksti Toistaiseksi tuntemattomasta syystä (YLE Areena)

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä | Yle Areena

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä (YLE)

Destinaatiokuski - automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen.

Automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen. Automatkahan on oikeastaan ydinasia, jota toteuttamaan on itseliikkuva automobiili kehitetty. Mitäpä autolla tallissa tekisikään, liikkumaanhan on se luotu. Matkan voi tehdä spontaanisti tai suunnitellen.

Automatkailu alkoi heti, ja myöhemmin syntyi käsite road trip. Erottavatko nämä käsitteet matkatyypit toisistaan?  Moni haaveilee road tripistä, ja perinteisesti haaveeseen kuuluu auto tai moottoripyörä. Road tripin voi kuitenkin tehdä vaikka mopolla tai polkupyörällä. Tärkeintä on lähteminen.

Mitä on destinaatiomatkailu? Kulkuväline voi olla sinänsä mikä vain, kunhan lähtee. Voi olla tarkkakin suunnitelma kohteeseen tai löyhä pisteiden väli. Voi olla niinkin, että lähdetään vaan johonkin suuntaan. Tämä muoto lienee lähinnä klassisen road tripin käsitettä.

 

Mystery trip - meno kohteeseen, jossa vasta selvisi, että voi koeajaa Bemareita

Jokainen matka voi olla tarinan arvoinen, kun se kuvaa jotain tiettyä ajassa ja paikassa tapahtuvaa siirtymää. Se voi olla pitkä tai lyhyt. Erityiseksi se muuttuu, jos se on seikkailu, lomamatka tai päähänpistosta saatu tavoitteellinen urakka, mitä vain. 

Helsinki on hetkisen kaunis - ihan vaan ikäpoikkeuslupaopetuksen yhteydessä spontaani automatkahan tästäkin syntyi

Autoilu on nautinto - mitä sitä kieltämään

Työhön liittyy myös matkoja. Niitä voi sinänsä hyödyntää elämyksellisiin poikkeamiin. Tai sitten käy vaikka näin; tarkoitus oli vain katsastaa erästä aluetta tapahtumakäyttöön. Mentiin vähän pitemmälle, yrittäjän kanssa päädyttiin Lantikalla laavulle, jossa puolestani kohtasin erään henkilön, jonka kanssa turistiin työasiaa... Ja syötiin paistettua makkaraa... Mikä työmatka? Elämyshän se oli...

Landella laavulla Land Roverilla

Ja matkahan voi olla sellainen, että sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Joskus myös sattuma kuljettaa...

Asutossa matkustajanakin voi kokea elämyksiä - takana vanha Chrysler Sebringini...oi niitä aikoja (lue: autoja)...

Automatkailu oli yleinen ja merkittävä tapa reissata viimeistään 1950-luvulta lähtien. Varsinkin kotimaan matkailu oli suosittua. Niin meillä kuin muuallakin. Perhe tai kaveriporukka oli media itsessään. Mentiin, otettiin valokuvia ja ajettiin pitkät pätkät. Tarinoita kerrottiin, kuvia katseltiin, niitä muisteltiin ja niitä kuunneltiin. Kyllä nykyisinkin selfie-aikakaudella muistokuvia otetaan...

Energiaa vanhoilta huudeilta - Destinaatiokuski poseeraa kohteiden välillä

Koneromanttinen kun olen - ja vielä ajaminen jaksaa innostaa, toteutan mielelläni reissuja Destinaatiokuskina.

Käyn paikoissa, joissa voi vierailla autolla. Tässäpä ytimekkäästi sisällön idea. Destinaatiokuski siis toteuttaa matkan, käy kohteessa ja tekee sisältöä - itselleen tai eri osapuolten käyttöön. 

Destinaatiokuski - Kohteena matkakohde

Destinaatiokuski lähtee matkalle, jossa kohteesi ja brändisi on keskiössä. Ajetaan autolla, käytetään autoilun ja automatkailun palveluita. Ne näkyvät sisällössä ja tekemisessä. Alueiden ja paikkakuntien toimijat ovat keskeinen osa yhteistyökumppanuusverkkoa, ja samalla sitovat kohteet sekä niihin liittyvät yhdisteet keskiöön.

"Kun on kerran lähtenyt tien päälle, sinnehän halajaa aina uudestaan" (Destinaatiokuski)

Lisätietoja, ideoita ja matkaseuraa tarjoaa: timo.nousiainen@trafiikkimaikka.fi, 041 314 8109

#destinaatiokuski #kohteenamatkakohde #destinaatiomatkailu #roadtrip #mysterydriving #mysterytrip #koneromantiikka #ajoneuvoentusiasmi #brandomaatti