Jyskälä vuodesta toiseen nostaa sykettä.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Jyskälä. Suurajot. Jyväskylän Suurajot. Tuhansien järvien ralli. Neste-ralli. Secto-ralli. Yhteinen nimittäjä on vuosikymmenestä toiseen jatkunut hurmio ja kansan huvi: MM-ralli. Joka vuosi on mukava kohdata ihmisiä ja kilpa-autoja luonnon helmassa.

Suomalainen autourheilubrändi on kehittynyt merkittäväksi kilpailuksi WRC-sarjassa. Onhan se maailman nopein rallikilpailu. Ajaminen on osaksi lentämistä. Aina ei ole ollut itsestään selvää, että Suomessa ajetaan huipputasolla rallia.

"Jyväskylän Suurajot oli vaarassa menettää MM-arvonsa 1986. Suomen MM-rallin pelastaminen oli viime hetken verbaalista lähikamppailua, jota käytiin hotelli Laajavuoren hississä. Pääosin siellä AKK:n puheenjohtaja Kari O. Sohlberg taivutteli taakseen Cesare Fiorion, joka oli Lancian rallitiimin päällikkö ja Fiat-konsernin urheilujohtaja."                                                (Hissipuheet pelastivat kovanaamalta, Petteri Ala-Kivimäki, Vauhdin Maailma 7/2024)

Esapekka Lappi Toyotallaan vuonna 2022 Vaherissa - Jämsässä

                   "Suomen Autoklubin urheilujohtajat kaavailivat 1950-luvun alussa parituhatta kilometriä pitkää rallia, jonka lähtö- ja maalipaikaksi ajateltiin Helsinkiä. Ajoreitin oli tarkoitus kiertää Itä- ja Keski-Suomen järviseuduilla. Rallin ajankohdaksi suunniteltiin heinäkuun alkua, jolloin valoisat yöt olisivat tarjonneet kilpailijoille mahdollisuuden "ympärivuorokautiseen maisemien ihailuun". Helsingissä ei kuitenkaan vielä ehditty ryhtyä sanoista tekoihin, kun Autoklubin Jyväskylän paikallisosasto otti aloitteen käsiinsä. Jyväskylän Suurajot järjestettiin ensimmäisen kerran 1. syyskuuta 1951. Se järjestettiin karsintakilpailuksi Monte Carlo -ralliin. Kilpailussa oli vain kaksi erikoiskoetta ja kaikki 26 matkaan lähtenyttä autoa selvisivät maaliin. Reitti kulki Lappiin, jossa Rovaniemellä oli kääntöpiste. Paluu tehtiin Kajaanin ja Kuopion kautta, jossa oli ensimmäinen erikoiskoe. Toinen erikoiskoe oli Jyväskylässä kisan maalisuoralla Yliopistonkadulla, jossa järjestettiin 250 metrin kiihtyvyys- ja jarrutuskoe."

Suomen ralli – Wikipedia

Nykyisin rallireitti on tiivis. Erikoiskokeet ajetaan kahteen kertaan. Paviljongilla pääsee tutustumaan huoltoparkkiin. Se on ainutlaatuinen kokemus. Näkee läheltä miten auto parsitaan toisinaan kasaan.

Georg Linnamäen auto huollossa Paviljongilla vuonna 2024

Joka vuosi on joku kuljettaja, joka yllättää. Tai joku, jota on mukava seurata. Vuonna 2024 oli kiva seurata paria Sami Pajari-Enni Mälkönen.

Pari Pajari-Mälkönen Västilän maalipäässä vuonna 2024 (EK 11)

Ouninpohja pitkänä on erikoiskokeiden aatelia verrattiinpa vaikka Monte Carlon Col de Turiniin. Tänä vuonna tuo 32,98 kilometrin pituinen jättiläinen oli kokonaisena ajovuorossa ek-numeroilla 13 ja 16.

Tänä vuonna ajettu kokopitkä Ouninpohja vaati ennakkovalmisteluja Päijälän jälkeen - ammattimaista renkaanvaihtoa belgialaisittain

"Ylisanat loppuvat heti kättelyssä, kun puhe kääntyy Ouninpohjaan. Kaikki tuntevat Ouninpohjan, ja jossain mielessä voi ajatella Ouninpohjan muistavan mieleenpainuvimmat suoritukset hyvässä ja pahassa."                         (Hanaa!-lehden katsojaopas, Secto Rally Finland 2024)

"Legendaarinen Ouninpohja palaa täysimittaisena (32,98 km) reitille kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Ouninpohja ei esittelyjä tarvitse." (Katsojaopas Jyväskylään, Vauhdin Maailma 7/2024)

Kuin kylätapahtuma tai kaupunkifestari - legendaarinen Harju. Keskellä kaupunkia oleva EK on monen rallin tavoitetila, Suomessa se on ollut vuosikymmenet vaelluskohde Jyväskylän keskustassa.

(MM-ralli 2024, Virallinen kisaopas)

Jyväskylän Suurajot Harjulla, Seppo Turpeinen, 1957, Keski-Suomen museo

Rallimatka Keski-Suomeen on seikkailu. Ainakin arkea pakoon.

Hakusessa suora yhteys katsomispaikalle Päijälään vuonna 2023