Liikenteessä Suomessa on vallalla "hullut päivät", joten korostuu aika lailla villi meno. Syitä on monia. Viimeisen viiden vuoden aikana meno on tullut haasteelliseksi sillekin, joka ihan vaan nauttii liikenteessä olemisesta ja ajamisesta. Stressinsietokykyä ja hermojen hallintaa tarvitaan enemmän...
Mitä siis on tapahtunut?
Ensinnäkin dokumentaatiovälineet ovat lisääntyneet niin, että kuva- ja videomateriaalia esim. törkeistä ohituksista julkaistaan harva se päivä. Media osallistuu tähän "lukijoiden videoiden" kautta. Joskus poliisikin pääsee sanomaan sanansa - mitä tuosta seuraisi jos...
Hurja ohitus kolmostiellä - Ilta-Sanomat
Liikenne on yhteisöllistä tekemistä. Tai ainakin niin pitäisi olla. Mistä johtuu, että on siirrytty enemmänkin yksilölliseen ja itsekkääseen tekemiseen?
.jpg) |
| Hitaasti eteneviä on nykyisin enenevässä määrin teillämme |
Valvonta on vähentynyt. Se johtaa lepsuuteen sääntöjen noudattamisen suhteen. Nykyisin on myös paikkakuntia, joissa ei ole poliisia päivystämässä - ainakaan koko viikkoa.
.jpg) |
| Tunnetko liikennesäännöt - osaatko perusasiat, kuten ryhmittymissäännöt? |
Destinaatiokuski on ajanut ajokortin vuonna 1985. Liikennesäännöt ja lait ovat muuttuneet paljonkin. Monia nykyisin yleisiä asioita ei ollut tuolloin. Luettelo asioista, joita pitää jostain vaan ottaa opiksi, olisi pitkä, mutta nostona vain muutama asia.
1. Taajama ja alueelliset nopeusrajoitukset!
2. Mopoautot, skuutit, sähköavusteiset pyörät, ruokarobotit...
3. Suojatiesäännöt esim. polkupyöräilijälle ja väistämiseen liittyvät asiat
4. Kiertoliittymät, stop ja pysäytysviiva...
Liikenteessä jatko-opiskelu on vapaaehtoista. Pitäisikö olla pakollista, autokoulun kertausharjoitus?
.jpeg) |
| Milloin on aika luopua ajokortista - ikä vai ajokyky ratkaisevana tekijänä? |
Tuntuu kuin byrokratia olisi laatinut sääntöjä - unohtaen ihmisten vapaaehtoisen oppimisen ja rajallisen ymmärtämisen. Ovatko "jokaiselle jotakin" ja päälle poikkeukset sekä syventävät muutokset vieneet liikennesäännöt liian vaikeiksi omaksua? Ihminen on saattanut vuosikymmeniä ajaa toisin (siis aikansa tavalla oikein).
"Erityisesti risteyksiä koskevien sääntöjen tulee olla jokaisen tiellä liikkujan hallussa."
(Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti)
 |
| Liukasta ajoa pitää harjoitella - säännöllisesti |
 |
| Riittääkö simulaattorilla ajettu liukasajo tosielämässä? |
Riittävätkö enää yhteiset pelisäännöt? Ajokulttuuri on monimuotoistunut, on liian monta "kansallista tapaa" ajaa liikenteessä.
Ajotuntien määrä ja se mitä ehditään opettaa autokoulussa, on aivan liian vähäistä. Enää ei niinkään opeteta ajotaitoa tai syvällistä liikenteen ymmärtämistä, vaan kykyä selvitä ajokokeesta. Toisin sanoen valmennetaan ajotutkintoa varten. Jos vain alle 10 tuntia voi ajaa liikenteessä, ja kun simulaattorilla voi kuitata loput, niin aika seppä pitää olla omaksumaan sellaisen ajotaidon, jolla pärjää heti edes joten kuten sujuvasti.
"Liikenteestä tiedottaminen ja valistaminen on päässyt vähenemään merkittävästi. Sekin, mitä tehdään, on hyvin hajanaista ja perustuu valtaosin sähköiseen tiedonvälitykseen.
Valistustyön ja liikennesääntöjen opetuksen lisäämiseen on suoranainen pakko. Tämä tarkoittaisi lasten vanhemmille suunnattua tiedotusta kotikasvatuksen lisäämiseksi.
Samalla koulun roolia liikennekasvattajana tullaan tehostamaan."
(Viimeiset kilometrit, Olavi Lempinen, Martti Merilinna, Bazar Kustannus, 2024) Nuoret! Jotain tarttis tehdä. Ikäpoikkeus ja opetuslupaopetus vievät nuoria moninaisiin liikennesääntöjen tulkintoihin - opetuslupaopettajasta riippuen. Ja ennen kaikkea vakaviin onnettomuuksiin.
”Nuori mies oli saanut ajokortin kaksi viikkoa aiemmin. Nyt hän pääsi nauttimaan vauhdin hurmasta. Vieressä istuva vaaleahiuksinen, lähes samanikäinen nainen ei ollut varma, nauttiko hän kuljettajan tavasta kiihdytellä ja testata takavetoisen auton perän käyttäytymistä liukkaalla ja jäisellä tiellä.”
--
”Kaiken lisäksi auto oli ostettu pienellä ylläpitobudjetilla. Siksi Mersussa oli melko huonokuntoiset talvirenkaat, joissa oli urasyvyyttä juuri ja juuri katsastussääntöjen mukaan. Jäljellä olevien nastojen määrä ei olisi läpäissyt katsastusvaatimuksia. Kuljettaja painoi kaasua ja käänsi hieman rattia. Hän nautti siitä jännityksen tunteesta, jonka auton sivuluisuun joutuminen tuotti.” --
”Kuskin ilo muuttui kuitenkin kauhuksi, kun hän tajusi, ettei auton kulkusuunta muuttunutkaan haluttuun tapaan. Kokematon kuski, isotehoinen moottori ja ajokeliin soveltumattomat sakkorenkaat olivat hengenvaarallinen yhdistelmä. Nuori mies ei saanut heittelehtimistä loppumaan. Törmäysnopeus on ollut Mersulla viitisenkymmentä kilsaa tunnissa, Peugeotilla neljäkymmentä.”
--
”Näkymä oli sykähdyttävä. Kumarruin turvavöissä silmät kiinni istuvaa kuljettajaa kohti. Hänen poskiluunsa olivat turvonneet, mustelmilla ja ruhjeilla. Hänellä oli takuuvarmasti aivovamma. Kypärälamppuni valokeila kohdistui vaaleahiuksiseen nuoreen naiseen, jonka hiukset olivat poninhännällä. Kasvot olivat lakananvalkoiset. En nähnyt mitään hengitysliikkeitä. Laitoin kämmeneni potilaan suun eteen. Ei ilmavirtausta. Sitten katsoin potilaan niskaa, joka näytti olevan kummallisessa asennossa. Painelin kaularankaa ja tunsin nitriilikäsineiden verhoamilla sormillani ikävän tuntuisia rutinoita. Niskan luut antoivat periksi. Hän oli kuollut välittömästi törmäyksessä.”
(Paul Eskelinen, Ensihoitajan silmin, Tammi 2025)
Vaan näin - harjoittelua suljetulla jää- tai moottoriradalla!
Käyttäytyminen ja käytäntö muovautuvat uusien laitteiden kautta. Nuorille on tullut nyt tiukentavia sääntöjä skuutilla ajoon. Ymmärretäänkö erot laitekohtaisesti? Ovatko vanhemmatkaan kartalla?
Säännöt ovat nykyisin näin tarkat. Tietävätkö lapset?
"Voiko alle 15-vuotias ajaa sähköpotkulautaa, jonka maksiminopeus on 15 km/h? Jos sähköpotkulaudan rakenteellinen nopeus tehtaalta lähtiessään on max. 15 km/h ja teho enintään 1 kW, niin alle 15-vuotias saa ajaa sillä. Silloin se luetaan jalankulkua avustavaksi tai korvaavaksi liikkumisvälineeksi. Vaikka esimerkiksi 25 km/h kulkevan laitteen rajoittaa kulkemaan alle 15 km/h, se ei muuta ajoneuvoluokkaa. Laitteen rakenteellisen nopeuden on oltava tehtaalta lähtiessään max. 15 km/h.
Ajoneuvoluokka määrää ikärajan. Ajoneuvoluokkaa ”sähköpotkulauta” ei ole olemassa, vaan se voi olla kevyt sähköajoneuvo (max.1 kW ja max. 25 km/h) tai jalankulkua avustava tai korvaava liikkumisväline (max. 1 kW ja max. 15 km/h)."
 |
Valistusta skuuttien pysäköintiin tarvitaan |
Huolestuttavaa on se, että esim. vilkun käyttämättömyys ja laiteräpläys ovat lisääntyneet niillä kuljettajilla, jotka ovat olleet "aikuisia" jo pitkään. Vilkun käyttö oli kansalaistaito, josta on liu´uttu pois hurjaa vauhtia. Miksi?
Usein kuuleekin, että nuoret ja vanhukset ovat liikenteessä piikki lihassa. Joskus olisi hyvä pohtia omaa tekemistä - meneekö kaikki itsellä by the book?
Älä valita, vaan välitä!
 |
Onneksi voi vielä nauttiakin ajamisesta - vaikkapa suljetuilla alueilla tai sellaisilla syrjäisillä teillä - josta (toivottavasti) puuttuvat cityhärpäkkeet ja ruokarobotit...
|
.jpg)
.jpg)
.jpeg)
.jpg)
