Vauhtikansalainen - Tapani Kansa.

Tapani Kansa oli automies - vauhti etunenässä. Vuodesta 1973 alkaen Kansalle alkoi kertyä ylinopeussakkoja, joista autoilunsa nousikin otsikoihin. Miksi juuri silloin?

"Silloin tulivat voimaan tiekohtaiset nopeusrajoitukset, joihin Tapanin kaasujalka ei oikein tottunut. Hänelle rajoitukset olivat kuin kiusantekoa, sillä hän rakasti vauhtia. Hän yksinkertaisesti nautti lujaa ajamisesta."

Elämäkertakirja: Tapani Kansa sai presidentti Martti Ahtisaarelta tiukan kommentin kaahailustaan - Ilta-Sanomat

Ennen mentiin aikataulut ja kohteet edellä. Vuoden 1970 tienoilla alkoi vasta kunnon keskustelu yleisen nopeusrajoituksen saamiseksi maahan. Sitä ennen oli kuljettajan harkinnan varassa käyttämänsä tilannenopeus maanteillä. 

"Kaukaakin luokses kiitäisin

Jos entisen alkaa saan uudelleen

Viisaammin toinen toimii kai

Mä kuitenkin alkaisin uudelleen

Niin kuin virran tie"

(Tapani Kansa: Jos alkaa saan uudelleen, 1970)

Tapani Kansan ensimmäinen auto oli Volvo Amazon Sport
(www.apu.fi/videot/katso-rakkaimmat-autot-legendaarinen-volvo-amazon)

"1971 liikenneministeri Veikko Saarto kertoi, että maahan suunnitellaan yleisiä nopeusrajoituksia.
Tällä toimella tiekuolemat olisivat vähentyneet heti kolmanneksella. Se on halpa, nopea ja tehokas turvatoimi. Mutta vielä piti odottaa muutama vuosi ja uhrimäärä. 1972 nopeusrajoituskomitea julkaisi mietintönsä, jonka mukaan ”koko tieverkkoa koskevat tieosakohtaiset tai yleiset nopeusrajoitukset tulevat tarpeellisiksi ja rajoitusten valvontaa olisi tehostettava”. Mietintö ei johtanut välittömiin toimiin. Ei, vaikka tieliikenteessä kuoli koko historian suurin määrä 1156 ihmistä. 1972 maaliskuussa asetettiin Parlamentaarinen komitea, joka asetti ensi töikseen liikenneturvajaoston."

Vapaa nopeus – historian pahin virhe - Suomenmaa.fi

"Tapani Kansa on vauhdista huolimatta kolaroinut vain kerran. Dramaattinen tilanne sattui vuonna 1974 Hauholla. Tie oli mustassa peilijäässä, ja Kansan uudessa autossa ei ollutkaan hänen oletuksistaan huolimatta takapyörien lukitussysteemiä. (Destinaatiokuskin huom. Tarkoitettaneen tasauspyörästön lukkoa?)

Auton perä lähti heittelehtimään, ja vastaan oli tulossa täysperävaunuinen Mallasjuoman kaljarekka. Tapani sai pidettyä autonsa onnekseen hallinnassa, mutta kun hän oli jo melkein onnistunut ohittamaan rekan, auto osui rekan viimeisen telin edestä ulkonevaan suojapalkin päähän, kirjassa kerrotaan.

Kansan mukaan tilanteessa oli hengenlähtö lähellä."

Elämäkertakirja: Tapani Kansa sai presidentti Martti Ahtisaarelta tiukan kommentin kaahailustaan - Ilta-Sanomat

Taiteessa ja musiikki-imagossa ei autoilu näytellyt osaa eikä arpaa
- se jäi kansalainen Kansan vapaa-ajan tai työmatkojen tekemisiin (Scandia-Musiikki Oy)

Keikkamatkoille meno ja paluu tuottivat isoja lööppejä.

"Mediassa käynnistyi ennen näkemätön kampanja nopeusrajoituksia vastaan. Eräät kirjoittajat esittivät, että jokaisen pitää saada päättää omasta ajonopeudestaan. Erikoista oli, että asialla olivat monet julkkistoimittajat. Seurauksena oli, että nopeusrajoitukset siirtyivät vielä muutamalla vuodella. 1973 Presidentti Kekkonen kysyi uudenvuoden puheessaan, ”onko liikenneoloissamme jotakin vialla, kun meillä ei ole vieläkään yleisiä nopeusrajoituksia”. Parlamentaarinen komitea asetti välittömästi nopeustyöryhmän. Kuukauden kuluttua työryhmä esitti ja komitea hyväksyi ja esitti ministeriölle, että moottoripyörän ajoneuvokohtainen rajoitus on 120 kilometriä tunnissa. Seitsemässä eteläisessä läänissä alettiin toteuttaa kolmen vuoden nopeusrajoituskokeilua. Vapaiden nopeuksien aikakausi näissä lääneissä oli ohi.

Tässä kohtaako jäi Tapani Kansalle levy päälle - eli kaipuu vapaisiin nopeuksiin? Ylinopeussakkojen aika alkoi -kestäen läpi aktiiviuransa. 

"Se aika entinen

Mä kaivaten nyt muistan sen

Kun olin nuori niin mä unelmiin ja satuun uskoin"

(Tapani Kansa: Nostalgia, 1976)

"1976 päätettiin, että ajonopeus koko maassa on 80 kilometriä tunnissa ellei liikennemerkillä osoiteta suurempaa tai pienempää nopeutta. Maa sai demokraattisesti päätetyn nopeusrajoitusjärjestelmän 80-100-120 kilometriä tunnissa."
www.suomenmaa.fi/mielipide/vapaa-nopeus-historian-pahin-virhe/

Liikennekäyttäytyminen oli aikansa tosi-mediaa (Pentti Nissinen)

"Miksei laulajatähti keventänyt vimmaista ajotyyliään useista mittavista sakko- ja ehdollisista vankeusrangaistuksista huolimatta.

Tähän hänellä on tietysti selitys.
Kansa toteaa, ettei vaihtoehtoja yksinkertaisesti ollut. Tai tietysti vaihtoehtona olisi ollut ajaa rajoitusten mukaisesti, mutta silloin hän olisi myöhästynyt keikoiltaan. Eikä hän myöskään usko olleensa kaahaajana sieltä pahimmasta päästä. Kansa toteaa joutuneensa virkavallan silmätikuksi. Keikkapaikoilla häntä oltiin monesti ”kyttäämässä monen partion voimin”. Kaduttaako hurjastelu lainkaan? Kansa pudistaa epäröimättä päätään." 
www.apu.fi/artikkelit/tapani-kansa-takavuosien-kaahailuistaan-ja-jattisakoistaan-minulla-ei-ollut-vaihtoehtoa

"Ja näkyy olevan 180 tossa toi huippunopeus. Mulla oli kopeloitu sitä palotilaa, ja saatiin siihen muutama kymmenen hevosvoimaa lisää sillä konstilla. Se otti kolmosella jo ton mittarin pohjaan. Sillä oli hauskaa ohitella rekkoja ja oli turvallinen edetä kaikin puolin."

www.apu.fi/videot/katso-rakkaimmat-autot-legendaarinen-volvo-amazon

Vaikka suurimmat lööpit tulivat isoilla Opel-merkkisillä autoilla, onhan se ensimmäinen automalli aina R.A.K.A.S...

Tämän kaltaisen mustan ensiauto-Amazonin
sai sijaiskuski katolleen aikanaan Itä-Suomesta tultaessa
 (www.apu.fi/videot/volvo-amazon-pohjolan-oloihin-rakennettu)

Kun julkkis pääsee vitsien tai sanontojen aiheeksi, on se osa populaarikulttuuriamme.

"Mitä Tapani Kansa sanoi, kun oli taas ajanut ylinopeutta tutkaan ja poliisi kirjoitti sakkolappua?
– Valtatie kuuluu Kansalle".

"Aah, kesän lapsi kun oon
Aah, villi luonteeni on
Aah, kesän lapsi mä oon
Aah, poissa huoleni on"

(Tapani Kansa, Kesän lapsi, 1976)

Lisää aiheesta:

www.apu.fi/videot/katso-rakkaimmat-autot-legendaarinen-volvo-amazon

Tapani Kansa rakasti autoja – Teki pahan virheen rakkaimman autonsa kanssa

Elämäkertakirja: Tapani Kansa sai presidentti Martti Ahtisaarelta tiukan kommentin kaahailustaan - Ilta-Sanomat

www.apu.fi/artikkelit/tapani-kansa-takavuosien-kaahailuistaan-ja-jattisakoistaan-minulla-ei-ollut-vaihtoehtoa

Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: Destinaatiomatkailun villeistä vuosista ja vapaista nopeuksista - Babitzinien kyydissä.

Koeajo se vaan aina jaksaa Destinaatiokuskia innostaa.

Uusia autoja näkee autoliikkeissä. Koeajoakin voi kysyä. Uutukaisia esitellään ja kampanjoidaan. Piirimyyjä, dealeri, jälleenmyyjä tai autokauppias - paikallistason ytimessä toimitaan lokaalisti.

Koeajo-termi on monipuolinen. Se liittyy teknisen laitteen tai ajoneuvon kokeilemiseen esim. ennen ostopäätöstä. Tai se on kokeilua ja ajofiilistelyä ihan muuten vaan.

Messut tai jokin tapahtuma kokoaa yhteen nykyisinkin. Isossa mittakaavassa järjestettyjä myyntikiertueita on nykyisin enää harvassa. Hienon poikkeuksen teki AUTO 25 & Mobility -tapahtuma, jossa koeajattevana oli samassa paikassa yli 140 automallia.

Mäkelänkadulla koeajamassa Mazdaa AUTO 25 & Mobility -tapahtumassa 

                            "Koeajot suuntaavat liikenteeseen määritetylle reitille ja kestävät 20 minuuttia. Mukaan lähtee automerkin edustaja kertomaan auton ominaisuuksista. Sähköautot luonnollisesti kiinnostavat juuri nyt. Koeajoautoista 87 on täyssähköautoa, lähes 40 hybridiautoa ja loput polttomoottoriautoa. Olemme halunneet tehdä koeajoista mahdollisimman hyvän kokemuksen koeajajille ja siksi koeajot lähtevät sisätiloista. Tapahtumassa pääsee koeajamaan eri merkkisiä autoja ja vertailemaan erityisesti sähköautojen ominaisuuksia."                                                        (koeajoista vastaava Niko Kantola, AUTO 25 & Mobility)

Hiukan sähköauto-knoppeja ennen kuin Messukeskuksesta poistutaan ID.7 Tourerilla Tuusulanväylälle

Perinteinen koeajo on tärkeässä roolissa monella tapaa. Se selvittää auton sopivuutta itselle, kertoo ajofiiliksistä ja nykyään monista teknologiasisällöistä. Käyttövoima ja ajoavustimet ovat tätä päivää koeajolla selvitettäviksi.

Destinaatioajo on koeajo, jossa ajetaan ja mennään joko kohteeseen tai ainakin ajetaan jokin ajoreitti. BYD Han oli vuonna 2023 koeajossa Tampereella. Kokemus synnytti syvällistä pohdintaakin.

Destinaatiokuskin koeajossa BYD han Tampereella

Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: BYD Han koeajossa Tampereen ympäristössä.

Sähköautoon kannattaa tutustua kunnon koeajolla ja tutkia tietotekniikan syövereitä eli tutummin härpäkkeitä ja avustimia - ja tämän Toyotan mallimen kohdalla muistamista - bz4X

Hyundain KOE X AJA -kiertue alkoi 13.9.2024 Lohjalta ja päättyi 26.10.2024 Vantaalle. Matkan varrella oli kaikkiaan 30 paikkakuntaa, maantieteellisesti laaja kirjo - esim. Maarianhamina, Lappeenranta ja Rovaniemi. Destinaatiokuski ehti päätöspäivään kokeilemaan uutta ja perinteistä teknologiaa Auto Bassadonelle Vantaalle.

Kamerakuvin katveeseen - peili on passé (Ioniq 6)

Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: Koeajokiertue on harvinaista herkkua - Hyundai.

Joskus koeajot jäävät mieleen, eläminen hetkessä saa sanonnalle merkityksensä.

Destinaatiokuskin rating: "Hauskaa oli ajaa urheiluautolla Keimolanmäen alueella ja osaltaan fiilistellä sekä kunnioittaa Keimolaa - olihan se vuotta vanhempana Ahvenistoa ja lähempänä Helsinkiä kova kansainvälinen kisakenttä. Kiva matkailukohde - bensalenkkarille. Tämän vantaalaisen matkakohteen ehtii nopeasti ja helposti koluta. Sopii vaikka luokkaretkikohteeksi nuoremmille polville."     

Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: Viikonloppu ja koeajo klassisen GT-kaunottaren kanssa.

Destinaatiokuski Ajolenkin kaarteessa syyskuussa 2024

Ratti on Nissanissa oikealla, ja vilkku myös ratin oikealla puolella

Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: Nissan Fuga koeajossa Vantaalla.

Käytetyn auton koeajo on erittäin tärkeä. Omaan tarpeeseen ajateltu hankinta vaatii koeajon lisäksi perstuntumaa ja havaintojen tekemistä - manuaali-Audi palautui koeajon jälkeen liikkeeseen - kytkinremontti tulossa selvästi

Ostohousujen vyö petti...tämän käytetyn Audin kohdalla

Luupää, joka kesti reilusti destinaatioon.

Datsun Bluebird on Suomessa tutummin luupää. Se loi Datsunin mainontaan ja markkinointiin pitkäaikaisen sloganin "Datsun kestää". 

Miten tähän päädyttiin? Alkuunhan lähdettiin sloganeilla "Tiivistettyä ylellisyyttä parhaimmillaan" ja "Datsun saa helposti ystäviä".

Japanilaisten autojen markkinointitarinassa on ollut samoja piirteitä kuin myöhemmin korealaisten autojen sekä nykyisin kiinalaisten kanssa. Mistä syntyy brändimielikuva - siitähän Euroopassa ja Suomessa on ollut kyse uuden edessä. Nykyisin myös käyttövoimakin sekoittaa pakkaa. Datsunin tullessa oli ehkäpä helpompaa 1200-kuutioisen bensiinimoottorin ollessa valtavirtaa. Nyt uusia maita ja merkkejä liitetään alusta lähtien sähkömoottoreihin. Kiinalaisten kohdalla on nyt ihan samanlaista problematiikkaa tunnettuuden kanssa.

Ensimmäinen suomalaisille markkinoitu japanilainen henkilöauto Datsun Bluebird 1200
esillä Oulussa 4.9.1962 (Museovirasto)

Alkuun japanilainen auto oli ihmetyksen kohde Euroopassa. Tekniikan Maailma oli tiettävästi ensimmäinen eurooppalainen media, joka sai koeajaa Datsunin vuonna 1962. Kansainvälisesti merkki muuttui valmistajan nimen mukaan Nissaniksi kaksikymmentä vuotta myöhemmin.

Tekniikan Maailman tekninen toimittaja Jussi Juurikkala katsoi myös koeajon yhteydessä kristallipalloon (Tekniikan Maailma 10/1962)

Suomi oli oivallinen testikenttä Eurooppaan. Keliolosuhteet, autojen saatavuuden ja tuonnin helpottaminen valtiovallan toimesta auttoivat. Itse asiassa Norjassa yritettiin ensin, mutta se kuvio ei toiminut. Toista on ollut sähköautojen kohdalla nykyään...

"Autokeskus Oy aloitti Datsun-henkilöautojen maahantuonnin Suomeen vuonna 1962. Tuolloin sen ja Nissan Motor Companyn välillä solmittiin maahantuontisopimus ja ensitilaus, joka käsitti 710 kappaletta Datsun-autoja. Nissan oli jo tätä ennen avannut vientiväylät Aasiaan, Australiaan, Amerikkaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, mutta Eurooppa ”viimeisenä linnoituksena” oli jäänyt odottamaan. 

Vuoden 1962 alussa yhtiö odotti suurta mahdollisuuttaan avata Datsun-autonsa markkinoimiseksi sillanpääaseman, josta voisi ponnistaa myös muualle Eurooppaan. Tilaisuus koitti samana syksynä, kun helsinkiläinen Autokeskus Oy ja sen toimitusjohtaja Eric H. Broman olivat valmiita tuomaan Datsunin Suomen vastikään vapautuneille henkilöautomarkkinoille. 

Japanilaisten henkilöautojen alkutaival Suomen markkinoilla on 1960-luvulta lähtien kiinnostanut muun muassa journalisteja ja akateemisten opinnäytetöiden tekijöitä. Syy tähän on selvä, sillä Suomen automarkkinoiden ja japanilaisen autoteollisuuden suhde oli poikkeuksellisen merkittävä Euroopassa 1960-luvulla."

(Miten Suomesta tuli japanilaisen auton maahantuonnin sillanpääasema Euroopassa vuonna 1962?, 

Juha Sahi, Historiallinen Aikakauskirja 3/2013)

Japanilainen auto oli todellinen harvinaisuus 1960-luvun alussa Euroopassa
(Tekniikan Maailma 10/1962)

"Nissanin vienti Suomeen oli vuosikymmenen lopulle saakka suurempaa kuin mihinkään muuhun Euroopan maahan. Muut japanilaiset autovalmistajat seurasivat Nissanin esimerkkiä, ja Suomesta tuli koko japanilaisen autoteollisuuden merkittävin vientikohde Euroopassa 1960-luvulla. Menestys ei tullut ilmaiseksi, sillä Autokeskus ja Nissan joutuivat tekemään huomattavia uhrauksia onnistuakseen Datsunin markkinoinnissa vuosina 1962–1963."

(Miten Suomesta tuli japanilaisen auton maahantuonnin sillanpääasema Euroopassa vuonna 1962?, 

Juha Sahi, Historiallinen Aikakauskirja 3/2013)

"Uskoa ja toivoa Datsunin menestykseen löytyi, mutta vastatakseen kilpailijoidensa esittämään haasteeseen, oli Autokeskuksen tartuttava sellaisiin markkinointikeinoihin, joiden avulla voitaisiin korostaa Datsunin laadun ja kestävyyden paremmuutta kilpailijoihin verrattuna."

Verkostot kaukaiseen itään. Suomen kauppasuhteet Japaniin 1919–1974 | Oulun yliopisto

"Aluksi Datsunien myynti ei sujunut kovin vauhdikkaasti, sillä pitkälti Austiniin perustunut malli oli jo vähän vanhanaikainen."

Nissan 50 vuotta Suomessa - Tekniikan Maailma

Ensin piti osallistua autourheiluradoille, jotta kestävyyttä pystyttäisiin demoamaan. AKK esti luokittelun, joten piti keksiä jotain muuta. Syntyi huima kampanja, joka onnistui ennen sosiaalista mediaa!

"Finn-Ad:n toteuttamat mainoskampanjat varmastikin vaikuttivat positiivisesti Datsunin menekkiin, mutta keväällä 1963 tarvitsivat Autokeskus ja Nissan markkinointiponnisteluidensa tueksi jotakin ennen kokematonta, jonka vaikutuksesta Datsunin kestävän auton maine kiirisi kaikkialle Suomessa. Autokeskuksessa ymmärrettiin, että mahdollisimman suuren näkyvyyden saavuttamiseksi auto oli asetettava julkiseen testiin, joka olisi vaikeampi kuin mitkään aikaisemmat kokeet. 

Näiden tekijöiden lisäksi oli testin suorittavan tahon oltava luotettava, jotta väärin käytöksiä ei pääsisi syntymään. Vastaus näihin kysymyksiin löytyi, kun Autokeskuksessa keksittiin ehdottaa Nissanille, että tämä haastaisi Teknillisestä korkeakoulusta Teekkarien Autokerhon ajamaan Datsun Bluebirdiä niin pitkään kuin auto vain kestäisi. 

Nissan suostui ehdotukseen ja valmistelut sen toteuttamiseksi aloitettiin viipymättä. Teekkarien koeajoa siivitti mainoslause ”Datsun kestää”, sillä tämän testin jos jonkin oli määrä osoittaa sekä kilpailijoille että suurelle yleisölle Datsunin kestävät ominaisuudet mutta myös Autokeskuksen peräänantamattomuuden huhujen keskellä. Koeajo käynnistyi 20. huhtikuuta ja se kesti yhteensä 12 viikkoa."

Verkostot kaukaiseen itään. Suomen kauppasuhteet Japaniin 1919–1974 | Oulun yliopisto

Mobilia on tallentanut Finna-tietokantaan mainoskuvan tuosta automarkkinoiden historian yhdestä merkittävimmistä ja mielenkiintoisimmista mainoskampanjasta Suomessa.

Kulttuuri- ja markkinointihistoriallinen tallenne Finnassa (Mobilia)

"Japanilaiseen uuteen automerkkiin ei aluksi oikein luotettu, minkä takia Teekkarien Autokerho tempaisi ajamalla yhdellä Bluebirdillä yötä päivää. Suunnitelmissa oli ajaa 50 000 kilometriä, mutta kun auto kesti mainiosti, matkaa jatkettiin. Kolmessa kuukaudessa matkamittariin kertyi 100 645 kilometriä. On hyvä muistaa, että kuusi vuosikymmentä sitten tiet olivat aika lailla kehnompia kuin nykyisin."

60 vuotta sitten teekkarit yrittivät todistaa Datsunin ”epäluotettavuuden” ajamalla Bluebirdillä yötä päivää - Tekniikan Maailma

Uusi Bluebird-malli tuli markkinoille (Tekniikan Maailma 13/1964)

"Tilanne muuttui pari vuotta myöhemmin seuraavan ”Luupää”-sukupolven myötä ja vuonna 1965 Datsun-myynti pääsi täyteen vauhtiin. Siinä vaiheessa suomalaisten ennakkoluulot olivat hälvenneet ja usko kaukomaan tuotteiden laatuun ja kestävyyteen kasvoi."

Nissan 50 vuotta Suomessa - Tekniikan Maailma

"Asiakkaat kuitenkin pitivät uudesta Bluebirdistä. Automalli oli vuonna 1964 Japanin eniten myyty henkilöauto ja japanilaismallien ylivoimainen ykkönen myös Suomessa."

(Luupääksi ristitty, Marko Mäkinen, Tekniikan Maailma 4/2025)

Markkinointi ja maine kantoivat - mallisarja 410 oli menestys (Tekniikan Maailma 4/2025) 

Nykyomistajan mukaan Datsunilla on aina mukava lähteä kesäisin jätskikioskille ajelemaan
(Tekniikan Maailma 4/2025)

"Markkinointi oli tehokasta ja ulkonäkö miellytti, joten Datsun Bluebird oli epätavallisen suosittu ja osa autoista oli myyty jo ennen niiden saapumista laivalla Suomeen."

Datsun Bluebird (410) – AutoWiki

Lisää aiheesta:

Kun Mosset vaihtuivat Datsuniin – Suomi avasi japanilaisautoille Euroopan markkinat | Yle

Verkostot kaukaiseen itään. Suomen kauppasuhteet Japaniin 1919–1974 | Oulun yliopisto

Nissan 50 vuotta Suomessa - Ilta-Sanomat esittelee vanhat suosikkimallit - Ilta-Sanomat

Datsunit Suomessa 60v.

Ajotaidon merkitys - turvallisesti destinaatioon.

Ajotaidolla on merkitystä liikenteessä. Ennen olivat autot haasteellisempia, ja ajamista joutui harjoittelemaan vaikeammissa tie- ja liikenneolosuhteissa kuin nyt. Nykyisin automäärät ovat isompia, ihmiset kiireisempiä ja kärsimättömämpiä, joten riskit ovat muuttaneet muotoaan.

Onko ajotaidolla edelleen merkitystä? On. Esimerkiksi nuorten kohdalla on merkitystä siksi, että nykyisin autokoulussa ja opetuslupa-ajossa mennään vähäisellä liukkaan kelin opetuksella - aidolla radalla ei enää juurikaan käydä. Simulaattori hoitaa. Nuorilla on syystäkin puutteelliset tiedot ja taidot. 

Autotekniikka antaa myös nykyisin "anteeksi" paljon. Teknologia tuudittaa hyvän olon (ja ajotaidon) tunteeseen. Autot ovat myös isompia, painavampia ja käyttövoimasta riippuen erilaisia ajoltaan. 

Moniko ajokorttia ajava - tai ylipäätänsä ajokortillinen - on esimerkiksi harjoitellut sähköautolla ajamista ja jarruttamista tai kitkan murtumista liukkaissa tai talvisissa harjoitteluolosuhteissa?

Sähköautot ovat tulevaisuutta - osittain jo nykyisyyttä. Ajamisessa on huomionarvoista tehokas kiihtyvyys ja huomattava määrä avustavaa teknologiaa.

"Taycan on sen lajin lajin superauto, että sillä pystyy kiihdyttämään nollasta sataan neljässä sekunnissa, joten se saa vatsan kääntymään ylösalaisin."      (Porsche Taycan 4S - Sähköllä Roomaan, Auto Bild Suomi 11/2021)

Porsche Taycan jarrutus- ja väistötehtävässä liukasradalla

Hyundai Ioniq 5 N?

"Ehkä ajatus sitä vastaan on, että miksi sähkö, jos pitää matkia polttista? Toisaalta rahalla saa sähköauton, jolla voi toimivalla rekuperaatiolla ajaa joustavasti ihan vaan nostamalla kaasua (jolloin vauhti hidastuu) niin miellyttävästi mutkamaantietä, että oksat pois. Lähinnä bensalaenkkarin sähköunelmaa kuin nykytekniikalla voi toivoa."                                          Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: Koeajokiertue on harvinaista herkkua - Hyundai.

Hyundain N-kirjain merkitsee suunnittelukeskuksen sijaintipaikkaa Etelä-Koreassa
ja Nürburgringia, jossa sijaitsee Euroopan tekniikkakeskus 

Nykyään autoissa on ABS-jarrut. Moniko on kokeillut liukkaalla täysjarrutusta tai jarrutusta ja väistöä?

Oho, lopussa pyörähti tulosuuntaan...

              Autoissa voi olla automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä, kaista-avustin ja kaistavahti. Auto voi oikaista alkavaa luistoa luistonestojärjestelmällä. Luistonestojärjestelmääkin on syytä kokeilla liukkaalla. Talvi on oivallista, jos pääsee oikealle jäälle.

                                                                                  

Ei kaikkea tarvitse välttämättä oppia uudestaan. Ajo- ja kaasupoljintuntuma on erilainen riippuen käyttövoimasta, mutta tiesitkö tämän kevythybridistä, jossa on poltto- ja sähkömoottori? Onko automaatti-polttomoottoriautoon verrattuna ajamisessa yhtäläisyyksiä?

"Moottorijarrutuksessa sähkömoottorin ohjauksella voidaan lisäksi vielä pehmentää automaattivaihteiston alasvaihtamista, jolloin moottorijarrutuksesta saadaan tasaisempi."

(Kysymyksiä sähköautoista, Suomen Autoteknillinen Liitto 2020)

Autoilu on mukavaa, jos voi välillä suljetulla radalla kerrata ja päästellä "höyryjä".

Kun auto on itselle uusi, sen ominaisuuksia on syytä kokeilla - ja myös käyttäytymistä ilman luistonestoa...

Myös ammattilaiset kertaavat taitojaan - mieluusti joka vuosi

Ns. perheautossa voi olla myös neliveto. Sitäkin on syytä kokeilla maastossa. Sähköauton akkuja on syytä varoa!

Pikku-Jeep pärjää maastossa siinä missä isokin.

Kuin loppusanat tähän kirjoitukseen...

Moottori-lehti vei kaksi nuorta harjoittelemaan kuivalla asfalttiradalla.

"Kaahaamisen tarve ja näyttämisen halu jää pois, kun pääsee etsimään omat rajat sallitussa ja turvallisessa ympäristössä. Ajoharjoittelun merkitystä ei kannata aliarvioida. Molemmat mukana olleet nuoret ovat sitä mieltä, että etenkin ääritilanteiden harjoittelua autokoulussa voisi olla enemmän."

(Rajojen hakua radalla, Mikko Autio, Moottori 7/2021)

Kyllä vanhakin jaksaa liukastella ylläpitääkseen ajokykyään ja -taitoaan.

#ajotaito #ajokyky #ajoharjoittelu

Autokerhot jäärataa kiertämässä - talvista hyötyä ja huvia.

Talvellakin voivat autokerholaiset kokoontua ajamaan ja nauttimaan yhdessäolosta. Kesän mutkatiet ja piknikit sellaisenaan voi unohtaa. Tammi- ja maaliskuun välillä onkin oiva mahdollisuus kehittää ja ylläpitää omaa ajotaitoaan - jääradalla. Oivallinen paikka on esimerkiksi Harviala Ice Range.

"Icerange talviajon harjoittelukeskus on kehitetty yhdessä Vanajanlinnan, ajokouluttaja Kalevi Ahon ja yrittäjä Seppo Kervisen kanssa ja se sijaitsee noin 1,5 kilometriä Hotelli Vanajanlinnasta."

Jäärata  |  Ice Range Harviala - Hämeenlinna, Jäärata, Icetrack, Ajoharjoittelu

Audiclub Finland ajokoulutus- ja kerhopäivän aamunsarastuksessa

Osa autokerhoista kokoustaa muuten vaan talvikaudella, ajaen johonkin paikkaan ja retkeilee talven riennoissa - osa taas odottaa kesää ja ajamisen rientoja -  joko radalle tai maantielle. Road trip onkin enemmälti kesäinen käsite suomalaisessa ajoharrastekulttuurissa. Road trip talvella jääradalle onnistuu kyllä...

Harviala Ice Range -jääradalla helmikuussa 2025 kokoontuivat Audiclub Finland, Alfa Romeo -kerhot (AREF ja CARF) ja Cadillac Club of Finland.

Cadillac, talvi ja jäärata... Mitä ihmettä? Autoilu ja sen kokonaisvaltainen harrastaminen on siitä mukava juttu, että nautintoa voi suoda myös varsinaisen ajokauden välillä.

Cadillacit eivät olleet enimmäistä kertaa Harvialassa... Puhuttaneenkin jo säännöllisestä ja brändätystä tapahtumasta (CCOF)

"Talvella ei tapahdu mitään, joten tämä CCOF Goes on Ice on kehittynyt huvin ja hyödyn ympärille juurikin varsinaisen ajokauden välillä." (CCOF:n jäsen Tom Tuominen)

Tom Tuominen on yhtä Hummer-hymyä talviautollaan

Huomionarvoista on kerhoautoilussa se, että ajoihin voi tulla muillakin merkeillä. Ei ole siis nökönuukaa merkki - vaan hyöty ja huvi edellä mennään.

Cadillac-talviautoilun voi ymmärtää näinkin

Audiclub Finland järjesti ajokoulutusta sisältävän kerhopäivän ja toisen päivän sidosryhmilleen. Ytimessä oli ajamisen nautinto ja auton hallinnan kehittäminen yhdistettynä mukavaan yhdessäoloon.

Autokerhojen tapahtumissa voi esitellä myös uusia automalleja

Alfa Romeo -kerhojen tapahtumassa oli monenlaista kalustoa. Se kertoo suuresta nautinnosta ajamiseen sekä huvin että hyödyn kannalta. Talvi ei estä harrastusta - päin vastoin.

Radalle kävi Giulian mieli

"Radan sijainti Etelä-Suomen maantieteellisesti parhaalla alueella sekä neljän eri käsittelypaikan monipuolinen kokonaisuus laajoine turva-alueineen takaavat asiakkaidemme tyytyväisyyden.
Rata on tarkoitettu pääasiassa autojen maahantuojien, autoliikkeiden, erilaisten yritysten ja yhteisöjen liukkaan kelin ajokoulutuspaikaksi." 

Jäärata  |  Ice Range Harviala - Hämeenlinna, Jäärata, Icetrack, Ajoharjoittelu

Rata-ajo ja ohjattu ajoharjoittelu onnistuvat hyvin.

Ratamestari Seppo Kervinen (vas.) ja ajokouluttaja Timo Nousiainen (oik.)

"Kiva päivä tulossa", totesi CCOF:n jäsen Tom Tuominen, kun karautti Hummer H2:n liukasradalle...

Tarkoittaako mallinimi H2 huvia ja hyötyä...

Lisätiedot: Yhteystiedot  |  Ice Range Harviala - Hämeenlinna, Jäärata, Icetrack, Ajoharjoittelu

#ccof

#carf

#aref

#audiclubfinland

#icerange

#harvialaicerange

#bmwclubfinnland

#trafiikkimaikka

Ennenkin mentiin - eikä meinattu.

Tie vie, sehän tiedetään sanontana - ja käytännössäkin. Tie vie siis jonnekin. Alkaen jostakin. Tie vie perille. Ennenkin mentiin - eikä meinattu. Mystiset moottorimarssijat matkasivat kuin road trip -aatteen oppikirjasta.

Elämä on huviajelu, joten miksipä ei - lähteä ja kokea ajajan ehdoilla ajamisen nautintoa erityisellä tiellä, tieosuudella tai reitillä?

Ennen oli paremmin? Ainakin pioneerihenki oli syvempää - nythän autoilu on jokapäiväistynyt. Toisaalta maailma on muuttunut - esimerkiksi klassisen Petsamon tai Neuvostoliiton matkailu on historiaa. Mahdotonta kokea enää...

      Auto Petsamon Kolttakönkäälle johtavalla maantiellä 

                   (Otso Pietinen 1939, Museovirasto)

Lapin reissu autolla. Nykyisin, kun vähän kun varautuu, niin sehän on helpohkoa. Sähköautollakin.

Ennen oli ennen. Petsamon matka ei ollut pala kakkua pelkästään mittasuhteiden valossa. Eikä ajassa; 1930-luvulla tai välirauhan aikana.

Kuvateksti ja ingressi Peerlessillä Petsamoon Mobilisti Seniorin kuvatekstistä:

"Jäämeren rannikko tuli maanteitse muun Suomen yhteyteen, kun 517 kilometrin mittainen tie Rovaniemeltä Petsamoon valmistui syksyllä 1929. Ajomatka Petsamonvuonolle vaati kestävyyttä sekä autoilta että turisteilta, mutta matkasuoritus oli vaivan arvoinen."

"Kilometripylväs näyttää, että Rovaniemelle on matkaa 415 km."

Peerlessillä Petsamoon, Vesa Pynnöniemi (Mobilisti Senior 3/2024)

Entä miten onnistui lähteä 100 vuotta sitten Hämeenlinnasta Pietarsaareen ja takaisin?
Mielenkiintoinen reissu on kiertää lenkki eli matkalta palataan toista kautta. Ei ollut leppoisaa kotimaanmatkailu tuolloin vuonna 1924 - road trip oli kokemus-, seikkailu- ja selviytymismatkailu. Miesjoukko lähti matkaan Hämeenlinnasta 29.7.1924 kahdella autolla (Opel ja Benz) Pietarsaareen ja takaisin. Ei ihan päivän reissu. Ja korjaustoimenpiteittä ei selvitty tuolloin... 

Vaikuttava ryhmä lähti matkaan kahdella autolla
(Mika Jaakkola, Hämäläisherrojen autoretki (Mobilisti Senior 4/2024)

"Sata vuotta sitten autonkuljettajalta vaadittiin muitakin taitoja, kuin B-luokan ajokortti, joten akselin irrottaminen paikan päällä ja sen oikaiseminen mukana olleilla työkaluilla mekaanikko Yrjö Suhosen avustuksella, sujui muitta mutkitta."

(Mika Jaakkola, Hämäläisherrojen autoretki (Mobilisti Senior 4/2024)

Hämeenlinna-Tampere-Pietarsaari-Pori-Hämeenlinna (Mobilisti Senior 4/2024)

Vaikka reissulla korjattiinkin kalustoa, pääsivät matkalaiset jo 3.8. kotiin Hämeeseen! (Mobilisti Senior 4/2024)

1990-luvulle tultaessa ja Neuvostoliiton lakattua olemasta, Karjalan matkoille löytyi kysyntää myös autoillen. Pikku hiljaa tieolot paranivat, joten matkailu oli enemmänkin seikkailu turvallisuuden kannalta.

         Entinen matkakoti Karjala Sortavalassa n. 1990-luvun alussa (Pohjois-Karjalan museo)

Mutta aiemmin... Lähteä nyt Jaltalla pitkälle road tripille. Se on kysynyt kanttia - Neuvostoaikana ja vielä omatoimimatkana. Näin tapahtui talvella 1966. Lainaukset ao. artikkelista.

"Ukraina ja sen mukana Krimillä sijaitseva Jalta oli pitkään osa Neuvostoliittoa. Epäluuloisen suurvallan alueella eivät ulkomaalaiset autoilleet, tai ainakaan helpolla ei lupia omatoimimatkailuun saanut. "

"Jaltojen pitämä 70 kilometrin matkanopeus herätti suurta huomiota. Eräskin hitaasti ajaneen kuorma-auton kuljettaja avasi vauhdissa oven, piti jalkaa kaasulla, nousi ulos astinlaudalle ja teki ristinmerkin nähdessään autojemme lähestyvän."

"Lumi on muuttunut rännäksi, huuhtelulaite tukkeutui ja ja pyyhkimet repeilivät. Turha turismi ja tutkimusvietti tuupertui taisteluun yhä voimistuvaa väsymystä vastaan."

Jaltalla Jaltalle, Janne Halmkrona (Mobilisti Senior 2/2024)

Kaukaiset paikat kiehtovat kotiseutuja enemmän...nykyäänkin.

Lisää samasta aiheesta:

Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: Entisaikain kohdematkailu oli perin juurin muotokieleltään ylevää.