Destinaatiomatkaajat

lauantai 28. helmikuuta 2026

Lempeä mammutti - Mitsubishi Outlander PHEV.

Mitsubishi Outlander on isokokoinen. Se on hyvätapainen ja kulkee kyllä, muttei ole mikään sporttinen tykki. Se on herraskainen ajopeli - lempeä mammutti.

Parhaiten ison koon huomaa tuulilasin läpi nähdessään keulan. Konepelti muodostaa massiivisuudessaan kuorma-automaisen vaikutelman - vähintään perinteisen maastoauton. Nykyään tehdään isoja, jopa kolhoja tai ainakin mittojen arvioinnin kannalta vaikeasti hahmotettavia SUV-autoja. Mitsubishi on PHEV eli "letkuhybridi", jolla on mukava taittaa matka-ajoa.

Maantiellä auto kulkee hyvin. Varannot tulevat kyllä nopeuden vakiintuessa käyttöön helposti. Sen sijaan (normal-ajomoodi) loivassa ylämäessä, kun kiihdyttää täyskaasulla 50 km/h nopeudesta, auto miettii nurskusen kummallako voimalinjalla lähtisi kiihdyttämään. Outlander ärjyy kierroksia ja ääntä korottaen hieman hengettömästi 2,4-litraisella bensiinimoottorilla 100 km/h nopeuteen. Tuntuu pienemmältä moottorilta kuin on. Polttomoottorin teho 134 hv vs. auton omamassa n. 2100 kg tekevät autosta leppoisaan menoon erittäin hyvän vaihtoehdon. Miltä tämä mammutti tuntuisikaan esim. pelkän polttis-V-moottorin tai turbodieselin suorituskyvyn ja roiman alkuväännön avulla...?

Lempeä mammutti on iso, mutta hyvätapainen














Auton mitat tuovat haasteen pysäköinnissä. Ovet avautuvat laajasti, joten ostarien parkkiksilla kannattaa pysäköidä ilmavasti. Pituutta on 4,7 metriä, leveyttä tarkalleen sivupeilit käyttöasennossa 2,14 metriä.

Tilavaraus mammutille, kiitos

Onhan mammutissa varusteita - ajoauto oli malliston huipulta

Äänentoisto oli kunnossa. Esteettisesti Yamahan kaiuttimet olivat kauniit tunnisteineen. Takaluukkua myöten.

Interiööri on nätti - ei lisättävää

Perän lumeutuessa ja sitä harjatessa, myös vaateparret lumeutuvat 
korkealle kurottaessa helposti kropan tiivistyessä autoon 


Auto on leveä, joten rento luu lasissa -ajoasento on hieman epäergonominen
- käsi jännitettynä, ja paksun ratin ristipaineessa

Auto on kaiken kaikkiaan ihan kiva. Ohjaus toimii. Jousitus kantaa hyvin, hyvä tuntuma rautajousille. Nykyisin on hybridi lähinnä polttomoottori-ihmisen mielenmaisemaa. Outlander tarjoaa mukavuutta ja tilaa. On se "punatimanttisine" väreineen massiivisen kokoinen ja hyvännäköinen. Koeajo oli lyhyt, mutta ihastus syntyi kyllä...

"Kun puhutaan sähkömoottorista, oletus on sen suoma räjähtävä suorituskyky - varsinkin täyssähköautolla. Mitsun kohdalla ajattelin, että välivaihe-hybridi antaa - ei suurta tehoa - vaan taloudellisuutta, leppoisuutta ja tutustumista tulevaisuuteen - kuin hyvästellen polttomoottorien aikakauden. Matka-autona Outlander on pitkän matkan taittaja. Paljon ajavalle muutenkin kaksoismotorisoitu värkki voi olla varteenotettava vaihtoehto, sen käyttöhelppouden ansiosta.
Itse asiassa etu- ja takasähkömoottorit tuovat nelivedon avulla talviajoon mukavuutta. Massiivisen auton painopisteen ansiosta tie-grippi oli hyvä. Yhteisteho moottoreilla on 306 hv, joten ihan hyvä totaaliteho Suomen olosuhteisiin. Mitä tehdäänkään jollain 600-700 hevosvoiman kulkupeleillä? Mammutti lienee kohtuu-taloudellinen. Varmasti vakaa vetojuhta."

Siellä jossain on taitettava vetokoukku -
rengaskoko 255/45/R20 kantaa kuormaa

"Kevyt alumiinirakenne ja erinomainen nelivetojärjestelmä parantavat vakautta, joka tuo jokaiseen ajomatkaan turvallisuutta ja varmuutta. Se myös mahdollistaa 1 600 kg:n vetokyvyn (jarrulla).
Kaksi erikseen asennettua moottoria mahdollistavat hiljaisen ja sujuvan ajon. Ne toimivat yhdessä bensiinimoottorin kanssa kolmessa eri PHEV-tilassa. Tilat valitaan automaattisesti, jotta ajaminen olisi mahdollisimman tehokasta ajotilanteesta riippumatta.
Ajotilan valitsin tarjoaa varmuutta kaikissa olosuhteissa. Käännä ajotilan valitsinta, kunnes haluamasi tila näkyy monitoiminäytössä. Valittavissa on 7 asetusta: Tarmac (Asfaltti), Gravel (Sora), Snow (Lumi) ja Mud (Muta) tienpintojen osalta, Normal (Normaali), Eco (Eko) ja Power (Teho) ajotyylien osalta."

Mammutti hymyilee - kiltti on olemus Outlanderilla

lauantai 21. helmikuuta 2026

Alfa sähköisti ajamista.

Ei paha. Niin lähellä alfaromeomaista tuntua, kuin sähköauto voi olla. Näin autoa koeajaneet kertoivat. Alfa Romeo Junior Veloce oli koeajettavissa Alfa Romeo -kerhojen jääratapäivän yhteydessä tammikuun lopussa Harviala Icerange -peltojääradalla.

Mikä Junior? Auto on kompakti. Tärkeät merkkiyhdisteet ovat muotoilu, ajettavuus ja tehokkuuden tuntu.

Maahantuojan sanoin:
"Alfa Romeo Juniorin mittasuhteiden muotoilussa inspiraatiota on haettu historiasta, kuten lyhyet ylitykset, lihaksikkaat pyöränkaaret ja ikoninen typistetty perä, joka hakee inspiraationsa legendaarisesta Giulia TZ -mallista.
Sisätilat on suunniteltu ja valmistettu niin, että kuljettaja on aina keskiössä. Laadukkaat materiaalit ja viimeistely luovat välittömän Alfa Romeo -tunnelman. Juniorin täyssähköisessä versiossa on täysin uusi sähkömoottori ja uusimman sukupolven 54 kWh akusto. Junior on saatavilla täyssähköisenä kahtena eri tehoversiona: 156 hv ja 280 hv."

Bella macchina

Ovi auki tunnelmaan ja ajamiseen 280 hevosvoiman tukemana





























"Alfa Romeo Junior Veloce tarjosi lisävarusteena urheilulliset istuimet ja tiukemman alustan. Ajettavuus oli sitä itseään, mukavan urheilullista ja täsmällistä. Ohjaus tuki nautintoa. Tehoreservin sai varsinkin kiihdytyksissä käyttöön, moottorin jarrutustoiminto teki kantahämäläisillä mutkateillä mukavan letkeän tunnun. Alfa on ajajan auto. Junior on kapeanoloinen ja pienehkö. Kaksivärimaalaus loi isomman lookin. 
Mutta, mutta... Äänimaailma kuuluu Alfaan. Poissa se oli, tosin hieman sähköinen "ulina" toi ominaispiirrettä esiin. Ja toinen mutta, mutta... Pakkaskeli ei puhuttele pitkään mutkatieristeilyyn, kun akun lataamisen useus oli selkeästi suurin miinus. Tavallaan "Junnu" toimii pienessä kaupunkiajossa varmaan, mutta kun automerkki on ajamiseen ja urheilulliseen menoon tarkoitettu...taajaman ulkopuolella."
(Destinaatiokuski)

Kauneusarvot ja muotoilu ovat kunnossa

Alfa Romeo -kerhot harrastavat talviautoilua

"Pari pointtia. Alfassa ei ollut kameraa, ääni ja etäisyys kyllä. Silti perän muotoilu loi haasteen pysäköidessä - tässä esimerkki Messukeskuksen pysäköintihallissa...

Just on time...

Tiiviyttä ulospäin, väljyyttä sisällä

Ovet tuntuivat välillä menneen tiiviisti kiinni, mutta joskus eivät kuitenkaan lukittuneet. Ilmeisesti "sisällä" on väljyyttä, kun luntakin näytti jäävän pyöräkaarten pintaan."
(Destinaatiokuski)

Auto on kaunista katseltavaa. On vain vaikea ajatella, että se kaikki vanha brändiin liittyvä (ääni, vaihteisto ja opitut brändikonventiot) muuttuu. Ajaako aika Destinaatiokuskin vai perinteisten autobrändien ohi? Siinäpä kysymys... 

Auto Bassadone - Alfa passaa toki...

Kaffepaussilla Käikälässä

Salen kahvi 1 €, koeajoauto Alfa Junior Veloce 38 990 €.

A niinkuin Aixam ja A niinkuin Alfa...

#destinaatiokuskikoeajaa

torstai 22. tammikuuta 2026

Opel-yhteiskäyttöautolla kantahämäläisillä pikkuteillä.

No tulihan sitä kokeiltua Omago-Opeliakin. Ensimmäinen yritys epäonnistui. Toisella tärppäsi. Aygo X -kokemuksen jälkeen yhden päivän aikana mentiin sitten sähköllä.

"Pitkään on ollut harkinnassani kokeilla ns. yhteiskäyttöautoa. Taloyhtiöillä on tarjolla esimerkiksi Omago-autoja. Tälläistä kokeilin. Vakiovuokra-auton Opel Corsa-e -varauksen olinkin jo tehnyt. Kurkistin ikkunasta hetken ennen varauksen alkua, että onko autossa lunta skrapattavana. Ohoh, siellä olikin lumesta vapaa Toyota Aygo X! No, tällä sitten ajoin kahden päivän aikana."    https://destinaatiokuski.blogspot.com/2026/01/omago-autolla-liikenteessa.html

Corsa-e oli aivan mukava ajaa talvisia pikkuteitä



Pariin otteeseen 50 km/h -alueella Opel antoi ymmärtää, että saisi ajaa 80 km/h

Sattulaan...

Kutilaan...

Rimmilästä...

Itse ajoin mutkatietä noin 30 km, ja poikani n. 75 km. Ajo oli sekalaista, mutta pääpaino oli valita pikkuteitä ensin Hämeenlinnasta Harvialaan, ja sitten kaupungin läpi vanhoja tieosuuksia Iittalaan ja takaisin. Auton range näytti alussa 300 km. Todellinen ajomäärä oli 106 km, ja jäljelle jäi 52 km:n range. Lämpöä säästeltiin, ei niinkään voimaa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa. Ajamistahan sitä testattiin.

Parolannummella päästiin tietä ylittävän panssarivaunun alta pois

Auto oli vuoden 2020 yksilö, jolla oli ajettu vain 43100 km. Auto käyttäytyi Vanajanlinnantien jäisissä kaarteissa mukavasti, kun ajohallinnan järjestelmä komppasi hyvin. Auto ei huojunut. Korjausliike oli rauhallinen pidon rajoilla. Oli siis hyvin hanskassa. Yhden jalan käyttö (nostamalla kaasulta) oli jouhevaa kummankin kuljettajan mielestä. Hidastus oli sopivaa mutkiin ja risteyksiin. Rekuperaatio oli parasta autossa. Ohjaus oli raskaahkon tuyntuinen keskittäessä. Toisaalta mutkiin mentäessä auto oli - kuten mainittua - jouhevakäytöksinen.

Yhteiskäyttöauto voi olla likainen sitä lainattaessa
 - tämä ainakin oli

Yhteiskäyttöautoa voi hyödyntää monipuolisesti ja joustavasti eri tarpeisiin. Voit varata auton nopeaa asiointia varten, esimerkiksi silloin, kun postista pitää noutaa iso paketti. Voit myös varata auton viikonloppureissua varten.

Omagon Taloyhtiöautojen käyttäjistä liki 30 prosenttia on luopunut omasta autostaan palvelun myötä. Tämän mahdollisuuden myötä ihmiset voivat saavuttaa merkittäviä säästöjä omissa liikkumisen kustannuksissa – unohtamatta säästynyttä vaivaa, minkä omasta autosta luopuminen on mahdollistanut.

Yhteisautoksi Opel oli siisti sisältä. Se oli tosiaan vähän ajettu, mistä kielii juuri tuo pieniin ajotarpeisiin tarvittu apu. Auto oli tosin likainen ulkoa. Sähköautoilla on huomattavasti lyhyempi toimintamatka kuin perinteisillä polttomoottoriautoilla. Range-ahdistus ehti tulla, kun 300 km olikin n. puolet tästä. Ajamisesta nauttiminen on itselle ja pojalleni se juttu, joten rentouttava ja dynaaminen ajaminen kärsi, kun piti keskittää huomiota itse asiasta. Kolmen ensimmäisen kilometrin aikana häipyi 8 %. Heti alkoi ahdistaa...

"Ruokaakin piti saada. Buffet oli vielä saatavilla Istanbulissa, Parolassa. Hyviä kebab-makuja ja pizzaa salaattipöydän kera. Juoma (1/3 litra) kuului 12 euron annokseen. Kirjanpitokuittia piti tavallista enemmän ruinata. Sain sen. Tililtä oli kuitenkin mennyt 93 senttiä enemmän..."
(Destinaatiokuski)

Istanbul, Parola - pizzaa ja kebabia

Omago-autolla liikenteessä.

Pitkään on ollut harkinnassani kokeilla ns. yhteiskäyttöautoa. Taloyhtiöillä on tarjolla esimerkiksi Omago-autoja. Tälläistä kokeilin. Vakiovuokra-auton Opel Corsa-e -varauksen olinkin jo tehnyt. Kurkistin ikkunasta hetken ennen varauksen alkua, että onko autossa lunta skrapattavana. Ohoh, siellä olikin lumesta vapaa Toyota Aygo X! No, tällä sitten ajoin kahden päivän aikana.

Mikä on yhteiskäyttöauto?

Yhteiskäyttöautoa voi hyödyntää monipuolisesti ja joustavasti eri tarpeisiin. Voit varata auton nopeaa asiointia varten, esimerkiksi silloin, kun postista pitää noutaa iso paketti. Voit myös varata auton viikonloppureissua varten.

Omagon Taloyhtiöautojen käyttäjistä liki 30 prosenttia on luopunut omasta autostaan palvelun myötä. Tämän mahdollisuuden myötä ihmiset voivat saavuttaa merkittäviä säästöjä omissa liikkumisen kustannuksissa – unohtamatta säästynyttä vaivaa, minkä omasta autosta luopuminen on mahdollistanut.

Onko yhteiskäyttöautossa ideaa?

"Yhteinen käyttö toimii esimerkiksi kirjaston palveluissa. Mutta, että toimiiko ajatus auton kohdalla? Oma näkemykseni on, että sellaiseen käyttöön, joka on tilapäistä, se on mainio ratkaisu. Ja ajatus, ettei tarvitse omistaa autoa, sekin on hyvä. Käytännössä voi ajatella, että se joka ei halua omistaa omaa autoa, on yleensä vähäisen ajamisen tai tilapäisen autoilun toimija. Puuttuuko auton ylläpitoon, käyttöön tai liikennekäyttäytymiseen liittyvää ydinosaamista? Normaalissa vuokraamotoiminnassa autot ovat puhtaita, kun ne vuokrataan. Toisin sanoen, kun ei ole oma, ja käyttö voi olla hyvinkin erilaista, onko auto aina optimikunnossa? Kun automatisoidaan appi-vuokraaminen, ja välissä ei ole ihmistyötä, auto on vuokratessa siinä kunnossa, missä on. Autot näyttävät olevan Omagolla automaatteja ja sähköautoja. Ainakaan kytkimet eivät kulu..."
(Destinaatiokuski)

Ei Corsa, vaan Aygo















Aygo oli Corsa-e:n sijaisauto - ilmeisen hätäisesti tuotu,
kun varaus oli Opelille vartti ennen noutoa...

Varaus oli Opelille. Oli tuotu sijaisauto. Ei ollut aivan puhdas. Varausrosessi ei ollut valmis, sillä itsellä olisi ollut vain pääsy Opeliin, joka olikin huollossa. Soitin. Asia ok. Takapenkki oli karsean likainen. Soitin ja lähetin kuvan. Vapautus tuli puhdistamiseen. Toyotassa ei ollut mitään auton papereita tai käyttöohjekirjaa hanskalokerossa.

Ajaminen oli mielenkiintoista. Aygo oli bensa-polttis ja automaatti. Nopeusalueita oli useita. Ne eivät näkyneet kojetaulussa. Maantiellä vaihteisto oli levoton D-asennossa. Se pyrki "hakemaan" optimia koko ajan. Oli nykivä kokemus. Johtuuko juurikin siitä, että auto oli monen ajajan jäljiltä tottunut tähän? Onneksi oli manuaali-stick. Vaihtaminen ei ollut suorakytkentämäisen nopeata, vaan hieman piti odottaa vaihtamisen yhteydessä jotta pykälä meni päälle.

Autossa oli herkkä automaatti, liian tiheät nopeusalueet. Stickillä pystyin vain ajamaan. Sekin oli tottumiskysymys, kun taaksepäin oli miinus ja plus eteenpäin. Liukkaalla kelillä kierrokset olivat 3000 koko ajan, kun stickiä kepitti. Talvinopeuteen moottoritiellä sai verkkaisesti auton kiihtymään 100 km/h. Kiihdyttäessä tuntui hassulta, rajoitin tuli mittarin mukaan jo 120 km:n kohdalla. Mikähän oli todellinen nopeus?

Aika levoton ajokokemus. Yllätys oli peruutuskamera. Se oli luksusta autossa, jossa oli peltipintaa näkyvissä ovien sisäosissa. Mittaristonkin vaikutelma oli kuin ammoin Fiat 600 -mallissa - yksi puolipallonkaari-nopeusmittari, jossa pari lisänäyttöä reunoilla.

Hyvää oli mainiosti optimoitu moottorijarrutus, kun stickillä vaihtoi pienemmälle.

Hauska "lumikiteinen" sisävalo

Destinaatiomatkan taukopaikka, S-market Iittala

"Täytyyhän sitä matkalla pitää tauko. Pieni auto, pieni ja vaatimaton taukotarjoilu. Saako alle kahden euron mitään? Kyllä saa. S-market Iittalasta sai euron kahvin ja 0,87 euron voisilmäpullan yhteishintaan 1,87 euroa! Kotimaista-pullan sai valita itse. Otin runsasrasvaisen. Ei sovi laihduttajalle... Maku oli mainio, makeus tuntui. Ei ollut pakkasen kuivuutta, vaan pehmeän tuore tuntuma. Kahvi oli termoksesta. Se oli laihaa. Ei pärjännyt edes automaattikahville."
(Destinaatiokuski)

Ja huomio toisesta päivästä. Kun normaali D-asento ei näytä portaita ajaessa, yllätyin toisena päivänä. Stickillä löytyi yksi pykälä lisää M7! Olin luulossa, että pienessä autossa ei voi olla näin montaa. Mielestäni alueita on liikaa, kun väännön sijaan, kolmisylinteristä moottoria kuormitettaessa vain keinotekoisesti kierrosten pysyessä 3000 puolin ja toisin, auto kiihtyy. Vähemmälläkin pärjäisi, jos auton vääntö olisi laajempi. Kaupunkiauto, ei matkalle - 245 maantiekilometrin kokemuksella... Lyhyt akseliväli ja 17-tuumaiset renkaat tekivät ajosta myös aavistuksen levotonta.

Ei oma, mutta go go

Sinä läh

Destinaatiokuski - automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen.

Automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen. Automatkahan on oikeastaan ydinasia, jota toteuttamaan on itseliikkuva automobiili kehit...