Destinaatiomatkaajat

sunnuntai 28. heinäkuuta 2024

Autoilun varjopuoli - kuolema voi matkata kyydissä

Vaikka autoilun lähtökohta on olla mukavaa, matka voi toisinaan katketa ikävästi. Tekniikan pettämisen hyväksyy, mutta vääjäämätöntä ei hevin - siis kuolemaa automatkalla, liikenteessä, kilparadalla tai ammatissa. 

Tuonelan varjo voi kuitenkin väijyä monin tavoin autoilijaa tai matkustajaa, vaikka muutoin automatka tai sen tarkoitus olisi iloista ja odotettua - destinaatioon kulkemista.

Jotkut onnettomuudet saavat palstatilaa silloin, kun tunnettu ja julkisuuden henkilö on uhrina. Mercedes-Benz-malli (W140) tunnetaan myöskin Diana-Mercedeksenä.

"Shortly after midnight, their Mercedes-Benz S-Class crashed into the righthand wall of the Pont de l’Alma tunnel entrance. Traveling over 60 mph, the S-280 limousine swerved into a pillar and then spun. The rear of the car smashed into one of the tunnel’s walls before crashing to a halt. They were only two miles from the Ritz."

"Dream as if you´ll live forever. Live as if you´ll die today."
(James Dean)

Ennen oli ennen, nyt on nyt - näinhän itsestään selvästi sanotaan. Aiemmin ei ollut itsestään selvää ajoneuvojen kunto, varusteet ja turvallisuus. Silti mentiin vain aikataulut ja kohteet edellä.

Viimeinen kuva James Deanista ennen kohtaloaan
- eteen kääntyvän opiskelijan Fordin kanssa?
(postikorttikuva)





















(Orange County Register)

Vuoden 1970 tienoilla Suomessa alkoi vasta kunnon keskustelu yleisen nopeusrajoituksen saamiseksi maahan. Sitä ennen...mentiin vaikka millä tilannenopeudella. Matalalentoa eli historiallista destinaatiomatkailua.

"Mediassa käynnistyi ennen näkemätön kampanja nopeusrajoituksia vastaan. Eräät kirjoittajat esittivät, että jokaisen pitää saada päättää omasta ajonopeudestaan. Erikoista oli, että asialla olivat monet julkkistoimittajat. Seurauksena oli, että nopeusrajoitukset siirtyivät vielä muutamalla vuodella. 1973 Presidentti Kekkonen kysyi uudenvuoden puheessaan, ”onko liikenneoloissamme jotakin vialla, kun meillä ei ole vieläkään yleisiä nopeusrajoituksia”. www.suomenmaa.fi/mielipide/vapaa-nopeus-historian-pahin-virhe/

Ainakin tuolloin road trip -ajamista ja destinaatiomatkailua siivittivät jatkuvat riskit ja onnettomuusuhat.

Nykyään Suomessa liikenteessä kuolleiden trendi on ollut laskeva. Joskus oli hurjaa, kun oli vapaat nopeudet.

"Vuonna 2023 tapahtui ennakkotietojen mukaan 2 927 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 183 ja loukkaantui 3 626 ihmistä."

Joskus kuitenkin sattuu se pahin mahdollinen. 

Matka katkeaa. Lopullisesti. Kuten valtatiellä 13. Enää ei ollut "aina kiire jonnekin". 

"Lauantai-ilta, 28. huhtikuuta 1973. Rantasaunasta Äänekosken Hietamalla nousee savu. Kiimasjärvestä Naarajärveeen laskeva Suojoki höyryää, sillä ilta on jäähtynyt. Räntääkin tihuuttaa. Rannalla ollaan jo miinuksen puolella. 300 metrin päässä alajuoksulla joen ylittää valtatie 13. Kylmä hohkaa vaneripintaiselle Suojoen sillalle, mutta Veikko Sandelin, 39, ei kanna siitä murhetta. Ravimies nauttii perheineen vapaaillasta kotitilallaan. 

Kello on muutamaa minuuttia vaille yhdeksän, ja ilta alkaa hämärtää. Veikko lopettelee saunomista ja lähtee nousemaan kolmen vähän yli kymmenvuotiaan poikansa kanssa saunapolkua ylös. Joenuoma kantaa ääniä tieltä päin maaseudun hiljaisuudessa. Yhtäkkiä kuuluu jotain, johon Veikko kiinnittää huomiota.  

"Ensin kuului pohinaa ja hetken päästä rysähti, Veikko muistelee nyt, 40 vuotta vanhempana. Pohina tuli kovaa vauhtia ajaneesta autosta. Ja se rysähdys. Sandelin ymmärtää heti, että Saarijärven suuntaan johtavan sillan tuntumassa on tapahtunut paha onnettomuus."  www.is.fi/kotimaa/art-2000000607673.html

Sammy Babitzin ja kaksi muuta kuolivat tuossa onnettomuudessa. Se oli monen asian summa, mutta tuolloin mentiin kovaa - niin elämässä kuin liikenteessä. Kohtalon ivaa, mutta tuosta tragediasta (ja jasta) muistuttaa legendaardiseen maineeseen noussut Sammyn Syksyn Sävel -voittokappale.

"Daa daa daa-da daa-da
Kiitää alla autostrada
Aina kiire, kiire jonnekin on, on, on
Daa daa daa-da daa-da
Hiki pintaan täytyy saada
Pojat antaa mennä siitä vain näin! "
(Sammy Babitzin: Daa-da daa-da)

www.is.fi/kotimaa/art-2000000607673.html

Kilpa-autoilu kasvattaa luonnollisesti vammautumisen ja kuoleman riskiä. Nopeus, tekniikka, olosuhteet ja kilpailutilanne ovat syistä ne keskeisimmät onnettomuuksiin.

Nürburgring 30.5.1970 ja 1000 km:n ajon harjoituspäivä. Teknisen ja inhimillisen sattuman kautta traaginen onnettomuus, jossa Hans "Hasse" Laine menehtyi.
"Hans Laineesta olisi tullut ensimmäinen suomalaiskuski formula ykkösissä ellei muutama pieni yksityiskohta olisi mennyt pieleen Nürburgringin pahamaineisella radalla."
Kohtalo puuttui peliin nopean suomalaisen kohdalla. Hasse osasi ajaa autoa kuin autoa - ja pinnalla kuin pinnalla. Vuonna 1969 oli Jyväskylän Suurajojen voitto hyppysissä, kunnes tekniikka petti alta...
"Van Lennepin harjoitusvuorolla auton etuspoileri oli hajonnut vasemmasta etusiivestä, kun kulma oli osunut radalla johonkin. Se piti korjata, mutta hollantilaisen tullessa varikolle Porschen mekaanikot olivat muualla töissä. Kun Hasse hyppäsi yllättäen autoon ja lähti sillä vielä radalle, hajonnut spoileri oli ehditty irrottaa, mutta uusi oli jäänyt asentamatta koriin. Nyppylällä vastatuuli pääsi sitten auton alle ja nosti sen kohtalokkaasti ilmaan. Nürburgring oli vaatinut taas yhden uhrin."
"Kilpa-ajajalla ei ole aikaa pelätä. On vain ajettava niin lujaa kuin voi."
(Hans Laine, Sebring 12 tunnin ajot, tammikuussa vuonna 1970)
Lainaukset yllä ja kuva alla: Ilta-Sanomat, Bensaa suonissa -erikoislehti, Hyppy kuolemaan, Petri Lahti, 2019

Hans Laine oli nopea asfaltilla ja myös soratiellä

Liikenne vaatii huomiota - jatkuvasti - ja keskittymistä. Ihan selvinkin päin. Jos ajat, et ota.

Lainaus, joka kertoo elämän arvaamattomuudesta. Ehdoton stoppi, jos varoitusmerkkejä on ilmassa kuljettajan ajokyvyn suhteen.
"Ystäväni sanoi heille, että eivät nousisi Jeren kyytiin. Hän oli huomannut, että Jere on sekavan oloinen ja humalassa, joten kyyti ei olisi turvallista. Ensimmäisellä kerralla he eivät nousseet kyytiin.
Naisen mukaan pienen vauvan vanhemmat ja heidän seurassaan ollut nuori mies olivat yrittäneet saada muuta kyytiä pois mökiltä, mutta tämä ei ollut kuitenkaan onnistunut. Lopulta turmakuski oli palannut mökille ja hakenut heidät kyytiinsä varhain lauantaiaamuna hieman ennen kello kuutta."

Tahallista äkkipysäystä ei voi oikein ennakoida.

"Poliisi uskoo, että nuori mies ajoi eilen tarkoituksella päin vastaantulevaa autoa. Poliisi oli etsinyt nuorta miestä jo aiemmin, koska hänen halustaan ajaa kolari oli tehty ilmoitus. Miestä ei kuitenkaan tavoitettu."

Äkkipysäys voi tulla yllättäen. Ammattiautoilijallekin.

"Ilta jatkui Katajanokan Kasinolla. Myöhemmin muisteltiin, että Risto Jarva vaikutti illan aikana tyytyväiseltä ja onnelliselta. Seuraavana aamuna tuli järkyttävä tieto: Risto Jarva oli kuollut yöllä taksissa, joka murskaantui kuljetusauton alle. Hän oli kuollessaan vain 43-vuotias.

Myös taksinkuljettaja kuoli. Ajokeli oli ollut vaarallisen liukas.

Sitten tuli odotettu ensi-ilta. Kukaan tuskin aavisti, että kohta juhlittua ohjaajaa ei enää ole.

Risto Jarva ei ehtinyt nähdä elokuvansa hyviä arvosteluita. Jäniksen vuosi myytiin moneen maahan ja sitä ylistettiin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla."

www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000005483121.html

On myös mahdollista, että viimeinen matka voi alkaa nousemalla väärän auton kyytiin... On vaikea sanoa mysteereiksi jääneissä katoamistapauksissa mitä on tapahtunut, mutta mutta matkakyyti voi olla kuolemaksi.

"Merja kulki liftaamalla myös työmatkat. Vielä 1980-luvulla kyseessä oli tyypillinen maaseudun nuorten tapa liikkua. Vaikka oli tiedossa, että liftarit saattoivat päätyä joskus tilanteisiin, jotka olivat vaarallisia etenkin nuorille naisille, vaaraa ei vielä pidetty niin todennäköisenä, että tavasta olisi yleisemmin luovuttu. Liftareita myös otettiin herkemmin kyytiin kuin nykyisin. Jotenkinhan maaseudun nuorten oli päästävä kaupunkiin, eikä vanhemmilla ollut aikaa tai rahaa päivittäiseen kuskaamiseen."

(Kotiinsa liftannut Merja Vaara ei koskaan päässyt perille - kirjasta Väärän auton kyytiin, Päivi Hannula, Tammi 2024)


Lainaus kirjasta: "Miehellä oli japanilaistyylinen, vaalea auto"


lauantai 20. heinäkuuta 2024

Autoilu eli motoring on monipuolinen käsite.

Autoilu eli motoring on laaja käsite. Auto, sillä kulkevat tavarat ja ihmiset - niin arjessa kuin vapaa-ajalla. Vapaa-ajan ihannekulkuneuvo on ollut juurikin auto, jolla pääsee paikasta toiseen - vapaasti.

Toisaalta - aivan hyvin mikä tahansa kulkuneuvo toimii road tripin tai matkakohteen arvoisena henkilökuljettimena. Ja ainahan sitä voi matkata myös joukkoliikennevälineelläkin.

Joskus vain tie ja musiikki tekevät road trip -fiiliksen











Autoiluun liittyy mahdollisuus tutustua siihen liittyviin konteksteihin - kilpailuihin, museoihin ja erilaisiin tapahtumiin.

Autolla matkatessa voi nähdä kaikenlaista, myös sellaista, jota ei lähtiessä arvannut vastaan tulevankaan.

Oh la la! - pala ranskaa Vääksyssä 
Ranskalainen Kyläkauppa, pala Ranskaa Suomessa (ranskalainenkylakauppa.fi)

Autoilutapahtumia on niin monenlaisia, että blogiteksti kasvaisi luetteloksi. Kiteyttäen voi mainita merkki-, genre- tai vapaa-ajan ympärille syntyneet kokoontumiset ja ajelut (cruising). Vapaa-ajasta voi nauttia ihan millä merkillä tai tyylisuunnalla tahansa.

Vauhtipahvilla (Trabant) joka-kesämaanantaiseen miittiin Ahveniston moottoriradan varikolle
Etusivu - Ahvenisto Race Circuit

Helsinki-Malmin lentoasemalla vietetään toukokuusta lähtien Helsingin Cruising Pre-Partyja syyskuuhun saakka 
FHRA Cruising Pre-Party 2024 – Finnish Hot Rod Association FHRA ry

Autoilun riemu voi olla rajatonta (paitsi nopeus, ainakaan Rättärillä)

Merkkikerhot ovat monipuolisia ja aktiivisia toimijoita. Autoilla kokoonnutaan, toisilla ajetaan. Ja joillakin suljetulla radallakin.

Chevy Corvette Ahveniston moottoriradan varikkosuoran päässä Club Corvette of Finland (corvettefinland.com)

"Varhaisvuosien matkailu 1900-luvun alussa koski lähinnä varakkainta väestöä. Ihmisten vapaa-aika ja varallisuus lisääntyivät 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin reissuun lähteminen tuli yhä useammalle mahdolliseksi." Reissun päällä - MobiliaReissun päällä - Mobilia

Kyllähän sitä nykyisinkin mennään kohteeseen - ja kuvataan perheenjäsen eli auto. Autolla on sielu. Uskokoon, ken ymmärtää!

Hämeenlinna, Hämeen linna ja #hämpton

Museot ja näyttelyt kuuluvat autoiluun. Kun puitteet ovat hienot ja tietenkin autot - puhutaan jo elämyksestä.

Fitted Fest ja Sibeliustalo Lahdessa www.cdlc.co/pages/autotapahtuma-fitted-fest

Toisille sanapari - Jyväskylän Suurajot - elää vuosittaisena kokemuksena Secto Rally Finland – Suomen MM-ralli


Toiset ajavat ja kokoontuvat paljon eli nauttivat autoilusta - Corvette-merkkikerho Aulangolla

perjantai 5. heinäkuuta 2024

Suomi-ajo - liikenneoppia matkan varrella.

Suomi-ajon juuret ovat historialliset. Autourheilujärjestö sen kehitti. Suomi-ajo oli Suomen suurin liikennekilpailu ja liikenneturvallisuustempaus.

Suomi-ajosta juttua Klassikot 7/2010 -numerossa ja Suomen Autourheilijat -kirjassa (1989)











Vuonna 1968 ajettiin ensimmäinen Suomi-ajo. Tuolloin Suomessa elettiin autourheilun kulta-aikaa. Suomi-ajolle oli sosiaalinen tilaus, sillä kaikki eivät halunneet osallistua kilpa-ajoihin suljetuilla tieosuuksilla. Toteutettiin siis liikenteessä liikenneaiheinen ajoreitti - suorastaan road trip - ja destinaatiomatkailukulttuurin lähtölaukaus Suomessa.

Vuonna 1968 se alkoi, Suomi-ajo nimittäin (Suomen Autourheilijat -kirja 1989)














Ideasta toteutuksen (Klassikot 7/2010)

Hyödyn ja huvin yhdistäminen autoiluun, liikenteeseen ja matkailuun oli ennen näkemätöntä.

"Suomessa järjestettiin 1960- ja 70-luvuilla monenlaisia liikennekilpailuja, joissa oli tarkoituksena ajaa mahdollisimman tarkkaan voimassaolevien liikennesääntöjen mukaan. Kilpailuihin osallistuessa säännöt tuli taottua takaraivoon niin hyvin, että niitä oli helppo noudattaa aina muulloinkin liikenteessä. Suomi-ajojen lisäksi järjestettiin paikallisia liikennekilpailuja." (Suomi-ajo muistetaan vielä, Lea Lahti, Klassikot 7/2010)

Huomionarvoinen näkökulma oli se, että liikennesääntöjä tuli kerrattua ajokortin saamisen jälkeen.

"Kilpailu oli kuin autokoulun täydennyskurssi, siinä oppi paljon. Välillä tuntuu siltä, että nykypäivän autoilijat eivät halua noudattaa liikennesääntöjä. Ryhmittyminen, vilkun käyttö ja risteysajon säännöt ovat ihan hukassa monelta." (Suomi-ajo muistetaan vielä, Lea Lahti, Klassikot 7/2010 (Esko Joki-Anttila, Esa ja Pertti Metsä-Vähälä)

Vuonna 1970 Esko Joki-Anttilan Cortinan miehistöön kuuluivat 
Pertti Metsä-Vähälä ja Hannu Mäkelä (Klassikot 7/2010)

Suomen Urheiluautoilijoiden Liitto ry perustettiin vuonna 1963. Silloin Suomi-kuvaa rakensivat "Flying Finnit".  Aika oli siis kypsä luoda kansalle autoiluhuvia - ja hyötyä. Vuoden 1970 Suomi-ajo kokosi ennätysmäärän osanottajia eli 1084 autoa.

"Kilpailuun otti osaa 900 autoa ja se kesti 24 tuntia. Reitin pituus oli noin 1300 kilometriä."           

1971: "Neljännessä SUOMI-AJOSSA, jota arvostettiin liikenneturvallisuuden edistäjänä, oli mukana 917 autokuntaa, jotka kiertelivät Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Radan valvojana toimi liikenneopettaja Olli Kuusisto." (Suomen Autourheilijat -kirja, Kustannustuote Oy, 1989)

"Risteyksissä tutkittiin, olivatko ajolinjat oikeita: rastimiehet tarkkailivat kierrettiinkö risteyksen keskipiste niin kuin liikennesääntöjen mukaan kuuluu tehdä."
(Suomi-ajo muistetaan vielä, Lea Lahti, Klassikot 7/2010 (Esa ja Metsä-Vähälä)

1972: "Viides vuosittainen Suomi-Ajo/Finn-Tour huhtikuussa sai osanottajikseen 899 autokuntaa ja lähtöpaikkoina toimivat: Helsinki, Turku, Pori, Tampere, Jyväskylä ja Lahti. Tämän liikenneajon pääpalkintona oli suomalainen auto." (Suomen Autourheilijat -kirja, Kustannustuote Oy, 1989)

Suomi-ajo oli aikansa somemarkkinointia. Autot ja ajajat kulkivat ristiin rastiin eri alueilla. Näkyvyyttä siis oli. Myös sponsorointi ja autotoimijoiden myynninedistäminen oli suuressa roolissa. Voisi sanoa, että Suomi-ajo tarjosi automarkkinointiin aikansa tehokasta tapahtuma- ja jalkautusmarkkinoinnin ulottuvuutta.

"North State, Colt ja Shell olivat Suomi-ajon sponsoreita ja näkyivät hyvin ajokilvissä sekä kylkiin liimatuissa numerotarroissa. 
(Suomi-ajo muistetaan vielä, Lea Lahti, Klassikot 7/2010)

"Fordilta saatiin bensarahaa, kun ajettiin ´72 mallin Cortinalla vuosina 1972 ja 1973." 
(Suomi-ajo muistetaan vielä, Lea Lahti, Klassikot 7/2010 (Esko Joki-Anttila)


Suomi-ajo-kilvessä on tuttu simpukka (Klassikot 7/2010)

Ajat muuttuivat. Keimola, joka oli yksi keskeinen tehtäväalue, suljettiin vuonna 1979. Viimeisten kahden-kolmen vuoden osalta ei ole oikein lähteitä. Oliko vuosi 1980? Mikä päätti Suomi-ajon? Olivatko öljykriisi ja suomalaisen autourheilun eheytyminen isoimmat syyt, että ajot loppuivat? Myös ajojen osallistujamäärät laskivat, vuonna 1976 oli enää 431 kilpailijaa mukana. Nykymittapuun mukaan tuo luku olisi aivan mahtava!

Päättyikö Suomi-ajo-kulttuuri tähän? Lopullisesti?

Aitoa destinaatiomatkailua road trip -tyyliin, sitä Suomi-ajo oli.

"Kun oli nuori ja intoa täynnä, ei 24 tunnin ajo tuntunut missään. Hienoin hetki oli usein aamunkoitteessa, kun aurinko alkoi nousta usvan takaa."
(Suomi-ajo muistetaan vielä, Lea Lahti, Klassikot 7/2010 (Esko Joki-Anttila)

(Suomen Autourheilijat -kirja 1989)

lauantai 15. kesäkuuta 2024

Ajoharjoittelu kohteessa - hyödyllistä destinaatiomatkailua.

Vaikka nyt nautitaan kesästä, syksy tulee kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Moottoripyöräilijät poistavat "ruostetta ranteista" keväisin. Miksipäs ei autoilija tekisi talvea varten samoin - varautumalla kelien muutokseen. Ajotaitoa voi harjoitella, ja tulevaa talvea ennakoida - monissa paikoissa.

Talven lähestyessä ajankohtaista - ajoharjoittelu



















Ajokorttien ollessa vaatimuksiltaan kaksivaiheisia, syntyi Suomeen liukasratoja, joilla nuori kuljettaja pääsi kokeilemaan miltä tuntui pidon menetys tai jarrutus liukkaalla. Ajokorttivaatimusten muututtua liukasradat ovat kokeneet inflaation - ja moni lopettanut.


Riihimäellä on mahdollista kokeilla ABS-jarrujen lisäksi tuntumaa "vanhan ajan" lukkiutuvilla jarruilla. Vaikka ajoavustimet ovat tulleet jäädäkseen, syvää ymmärrystä talviajosta saa juurikin kokemalla kuinka vaativaa oli ennen väistää esimerkiksi este tiellä.

Riihimäellä liukkauden torjuntaa harjoittamassa - www.liukasrata.fi





























Nykyisin autot muuttuvat sähköisiksi. Paino lisääntyy ja ajoa ei voi säädellä kuin ennen "kaasulla tai kierroksilla". Kannattaa kokeilla myös aina uuden auton hankinnan yhteydessä, miltä tuntuvat ääritilanteet. Ennen kuin liikenne yllättää...

Ennen kuin liukkaus yllättää liikenteessä - harjoittele!

Ennen vanhaan autourheilu oli osa suomalaisten "ajoharjoittelumaisemaa". Suljetuilla radoilla tai rallierikoiskokeilla sai oppia - niin onnistumisia kuin oppia kantapäänkin kautta.

Skodan vauhdin rajoja hakemassa Hankirallissa 26.-28.2.1960 (kuvaaja UA Saarinen 1960, Museovirasto)

Ajamaan oppii vain ajamalla. Niinpä auton käsittelyynkin oppii vain auton käsittelyllä eli sitä harjoittelemalla. Usein pienet jutut ovat suuria merkitykseltään, kun tosipaikka tai keli yllättävät.

Keilan kaato ei maksa mitään - liikenteessä osumat voivat olla kalliita

Kun tien pinta on tällainen - mitä teet - jos pitäisi yhtäkkiä välttää törmäys?

Destinaatiokuski on myös liikenneopettaja eli ajokoutsi. Autan kehittelemään luovia ajoharjoittelutoteutuksia ja ajomaisemia. Toteutan siis liukkauden varalle ajokoutsausta ja ajopalveluita.

Katse eteenpäin - ajokoutsi näyttää miten kohta jarrutetaan... 

Keliä et voi valita, mutta ajoharjoittelun voit.

Ajomaiseman arkirealismia
hashtag
hashtag
#ajoharjoittelu #ajosparraus #ajoharjoittelu #trafiikkimaikka www.trafiikkimaikka.fi

lauantai 8. kesäkuuta 2024

Tarina konkretisoi ajamista destinaatiomatkalla.

Eihän se ole matka eikä mikään, jos ei jää tarinaa kerrottavaksi. Itse asiassa aina kun lähtee liikkeelle, kaikenlaista voi sattua ja tapahtua. Varsinainen reissu tien päällä, road trip tai muu konevoimalla tehty matka, on tarinan arvoinen. Eikös olekin?

"Jokainen matka voi olla tarinan arvoinen, mutta dokumentaarinen road trip kuvaa jotain tiettyä ajassa ja paikassa tapahtuvaa siirtymää. Se voi olla pitkä tai lyhyt. Erityiseksi se muuttuu, jos se on seikkailu, lomamatka tai päähänpistosta saatu tavoitteellinen urakka, mitä vain."                      
Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: Dokumentaarinen road trip - kertomus tien päältä.

Matka voi olla erityinen vaikka lähialueella. Joskus sen voi teemoittaakin, ja edetä sen mukaan.

"Lähialuematkalla Ruotsissa teemaksi hahmottui tutustua sähköautoiluun. Ja keskittyminen sellaisiin kiinalaisiin merkkeihin, joita ei Suomessa vielä ole. Move your way!"

Xpengin ratissa Ruotsissa ihan spontaanisti eli tarinahan tästäkin syntyi












Onko suunta aina oltava selvillä, kun lähtee road tripille? Filosofisesti ei tarvitse olla, vaikka kohde olisikin. Vähintään yhtä tärkeitä ovat nuo lähtö- ja loppupisteiden välit. Nehän voidaan improvisoida reitin ja kohteiden suhteen.

Eihän se ensimmäinen road trip Bertha Benzillä mennyt ihan suunnitelmien mukaan - tai ainakin se johti aikansa some-kampanjaan. Ja siitäkös tarinaa riittää vieläkin.

"Her official reason was that she wanted to visit her mother. But unofficially, she intended to generate publicity for her husband's invention (which had only been used on short test drives before), which succeeded as the automobile took off greatly afterward and, the Benz's family business eventually evolved into the present-day Mercedes-Benz company." Road trip - Wikipedia

Toisten ajomatkatarinoihin on mukava tutustua. Onhan niissä matkakokemuksen ja -kertomuksen lisäksi usein pala koneromantiikkaakin.

"Aamulla otan taksikyydin BMW:n tehtaille, jonne tapaaminen on sovittu valmiiksi. Auto on nuorelle ja velkaiselle YK-miehelle tärkeä "sijoitus". Siellä se hohtavan punainen Bemari 2002 odottaa kiiltelevässä lasihallissa valmiina pitkälle ja arvaamattomalle taipaleelle.
München 25.2.71: Auto on. Hyväntuntuinen ja tulipunainen. Kaikki on sujunut tähän saakka hienosti. Huomenna aamulla lähdemme kohti Jugoslaviaa."
(Reportterin aikamatka, Esko Heikkinen, Nordbooks 2012)

Punainen BMW 2002 - mikä ihana tekosyy matkantekoon
(Reportterin aikamatka, Esko Heikkinen, Nordbooks 2012)

"Ajatella, kuinka upeaa on ajella, kun on kesäloma ja vapaus ja läheinen ihminen vieressä pelkäämässä." 
(Autolla ympäri Eurooppaa, Kauko Haarakangas, Nordbooks 2017)

Tarinallistamisen ääressä eli Destinaatiokuski reissun päällä avoautolla
- ei menty ihan suoraan kohteisiin...

Ammattilainen tien päällä näkee ja kokee enemmän kuin sunnuntaiautoilija.

Aukeamallinen ammattilaisia tarinoita (Tonneja takana, Lamppu Laamanen, Johnny Kniga 2023)

Pelkästään ajokokemus voi olla tarinan arvoinen.

"Destinaatiokuskilla oli siirtoajossa kevytkuorma-auto, jossa tyrannosauruksen kaltaisen olemuksen aisti hyvinkin osuvasti."

Jyhkeä RAM TRX jäi mieleen...

sunnuntai 2. kesäkuuta 2024

Koneromantiikka - koneet ja vauhti ihanteena.

Mitä koneromantiikka oikein on? Olisiko se tätä: nautintoa ja harrastuneisuutta konevoimalla kulkevasta ajopelistä?

Se on kaikkea sellaista subjektiivista tunnetta, mitä saa nautintoa ropatessa ja fiksatessa ajopeliä. Se on ajamista ja reissaamista. Tai historiallista perehtyneisyyttä ja kiintymystä tavalla tai toisella ajamiseen ja ajokkiin. Oli se sitten klassikko, työjuhta tai kansanauto.
"Ostohaluun riitti yksi näkeminen yhdessä hetkessä. Olin nimittäin nähnyt Hellaksen Autosarja -purkkakuvassa Studebaker Avantin jo pikkupoikana, ja siinä esiteltiin auto, joka kulki 270 km/h. Jokainen pikkupoika tunsi Avantin kuvasta, mutta ei tietenkään koskaan nähnyt sitä livenä. Jo pelkkä purkkakuva oli haluttu."
(Leo Belik autostaan, Harry Kuurion artikkelissa Tähtiin kirjoitettu, Tuulilasi 8/2023)

"Belikki ja Bakkeri" vetävät puoleensa, koneromantiikan voima (Leo Belik ja Studebaker)
























Ajaminen varsinkin vanhalla ajopelillä, se käy jo seikkailusta. Ja varsinkin tämä; matkata Pekingistä Pariisin!

"The legendary Peking to Paris Motor Challenge returns in 2024 and 2025.
Starting in Peking in May 2024 finishing in Paris five weeks later, the 100 entrants will cross 9 countries and 8 time zones as they tackle remote desert, forest and mountain tracks all against the clock. From the deserts of China to the Mongolian Gobi and onto the hidden wilderness of Kazakhstan, the crews will spend many nights under canvas."
(www.facebook.com/heroerarally)

Edelliskerralla Pariisin matkaajat piipahtivat Suomessakin (Jaguar Hyvinkään Sveitsissä vuonna 2019)

Mahtipontinen määritys koneromantiikasta on futuristinen ja 100 vuoden takaa.

Koneromantiikka eli futuristissävyinen koneiden ihailu oli Suomessa 1920-luvun lopussa tyypillistä monille tulenkantajien kirjallisuusryhmän jäsenille. Tärkeimpiä koneromantiikan edustajia olivat Olavi Paavolainen, Mika Waltari ja Arvi Kivimaa. Koneromantikot kokivat tekniikan ja koneet vapauttavana, globaalina ja ihmiskuntaa yhdistävänä uudistavana voimana. Ihannoidut koneet eivät olleet tehtaiden koneita, vaan dynaamisia, matkustamiseen ja vapaa-aikaan liittyviä, kuten auto, juna ja lentokone.

Moottorimediakin osaa hehkuttaa.

Nykyisin tällainen polttomoottori-nautiskelu alkaa olla eilispäivän muistoja - tässä fiilistelyä V-8-moottorisen Rover Vitessen tapaan.
"The Rover Vitesse is, overall, a fine multi-purpose machine and a driver´s car in every sense. Torquey, and ultimately very powerful with no economy penalties as such, the car´s able roadholding and tremendous stopping power will endear it to the enthustiast as much as its racy looks while its luggage capacity...make it double as a capacious family car or businessman´s workhorse."
(Rover´s executive jet, Marcus Pye, Austin Rover in Motor Sport (supplement), Autosport 14.7.1983)

Kiinnostavaa on myös nykyisin tutustua uuteen teknologiaan ja käyttövoimiin - kuten sähköön. Huomispäivän koneromantiikkaa?

Sähköllä liikenteeseen BYD Hanin tapaan

Ajaminen on tärkeää. Ja kaikki mitä liittyy kulttuuriin ja historiaan.

Joskus ihan vaan, kun on mahdollisuus kokeilla eri ajopelejä, sitä nautiskelee ajamisesta

Harrasteautoa voi käyttää myös moottoriradalla,
tunteakseen suorituskyvyn ja ajo-ominaisuudet
- sekä nautinnon...

Koneromantikkoa kiinnostavat taustat, historia ja perehtyminen menneisyyteen

Matkustaminen liittyi olennaisena osana koneromantiikkaan ja modernin kaupunkielämän tavoitteluun.

Kivennavalta oli Pietariin alle 70 kilometriä. Pietarin läheisyys leimasi Kannaksen ilmapiiriä. Kielet ja kansat elivät rinnakkain, Kannas oli Suomen kansainvälisin paikka.

" Koko tienvarsi oli päivänkukista valkeaa niittypälveikköä, rehevää kasvitarhapenkerikköä ja kirjavaa huvilajonoa. Takana välkkyi meri pienin lainekiikuin. Puiden varjot keräsivät huviloiden ympärille viileyttä, johon lehtiseulojen lomitse putosi vain vähäisiä auringonläikkiä häälyviksi, keltaisiksi kuvioiksi. Akkunat olivat auki. Huvilat elivät ääniensä tunnelmissa."
Unto Seppänen: Juhla meren rannalla) 

Ajaminen on hauskaa ja terapeuttista

Destinaatiokuskin automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen.

Automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen. Automatkahan on oikeastaan ydinasia, jota toteuttamaan on itseliikkuva automobiili kehit...