Sähköinen kaupunkimaasturi Suzuki e Vitara yllättää olemuksellaan.

Mikä auto? Suzuki e Vitara 4WD 61 kWh 183 hv GL.

Suzuki on mielletty nelivetoisten pienten maastureiden ja perheautojen valmistajaksi. Swift, Vitara ja S-Cross ovat luoneet mallistoperheen, jolla on menty varman päälle - nojaten tuohon perinteeseen ja yleiseen olemukseen. S-Cross on ollut selkeästi klassinen SUV - kuten mainostekstikin väittää. 

Ajat muuttuvat. Polttomoottori- ja hybridiaikakausi päättyy, kun Vitara-mallienkin oltua 30 vuotta markkinoilla - sähkö astuu framille.

Suzuki täyssähköistyy uuden e Vitaran muodossa, mutta ennen kaikkea siitä on tullut ihan oikea SUV. Nelivetoinenkin vielä. Ulkonäköön on satsattu trendien mukaan. On muovisia lokasuojan reunoja, rohkeampaa muotoilua ja selvästi sporttisuutta. 

Isohko ja kömpelö? Sepä täytyy selvittää, miltä 1899 kg painava ja 4275 mm pitkä "e-vitaminoitu" auto vaikuttaa ajossa.

Lisää "e-vitamiinia" e Vitaraan

Vertailun vuoksi kolme mallistossa olevaa Suzukia painon, pituuden, leveyden, korkeuden ja akselivälin mukaan. Paino kilogrammoissa, mitat millimetreinä. Lähde: https://www.suzuki.fi/ 19.9.2026.

                       Paino                Pituus                Leveys             Korkeus              Akseliväli

S-Cross            1303-1328         4305                 1785                  1585                  2600

Vitara              1227-1315         4185                 1775                  1600                  2500

e Vitara           1899                 4275                 1800                  1635                  2700

Suzuki e Vitara on näistä kolmesta markkinoilla olevasta malleista korkein, mutta ei pisin. Näin mitat kielivät korkeasta ja leveästä autosta, jossa on myös pisin akseliväli. Sisätilat ovat isot, ja ulkomuoto mahdollistaa vertailun "ylempään" autoluokkaan. Ulkomuoto on tiivis, muotojen ja linjojen luodessa rauhoittavaa tunnetta. Ovipintojen muodostama kylkiprofiili on korkea. Autoon on helppo mennä ja sieltä poistua. Poistuessa tuntuu, että Destinaatiokuski joutuu 182-senttisenä jopa pudottautumaan hieman.

Autossa on peruutuskamera, joka helpottaa pysäköintiä korkean takaosan arvioinnin ollessa vaikeaa

Tihrustapa tästä aukosta - onneksi on kamera, joskin kuvan laatu ei ole aivan tarkimmasta päästä

Kääntösäde on Vitaroissa sama (5,2 m), maavaraa on 5 cm vähemmän sähköisessä mallissa. Ulkonäöllisesti voisi luulla toisinpäin. Suzuki e Vitara on parkki- ja paikallispyörityksessä hieman kaksijakoinen. Helppoa sompaamista sinänsä, mutta neliömäisen ratin kääntökulma tietyssä kohdassa tekee renkaan kääntyessä ylimääräisen kulmikkaan tunteen. Se vaikuttaa lähinnä miellyttävyyteen, ei varsinaisesti muuhun. Rengaskoko on 225/55/R18.

Maantieajossa ohjauksen keskialue on raskaahkon tuntuinen, keventäminen onnistuu parhaiten sport-asennolla. Moottoritiellä tuuli otti autoon yllättävästi. Trail-asennolla oli kiva lasketella jyrkkää hiekkatien alamäkeä. Auto menee tasaisesti/itsekseen 8 km/h.

Neliömäinen ratti, parkkipyörityksessä hieman kulmikas tunne 

Jousitus on myös hieman kaksijakoinen. Ajaminen on parasta kaupunkiliikenteessä sport-asennolla. Ihan kun auto ei osaisi eco-asennossa päättää, joustaako pehmeämmin vai kovemmin. Matka-ajossa on ison auton meininki. Ajaminen on sen verran universaalin mukavaa, että katoaa ajatus millä merkillä ajaa. Suzuki e Vitaraa pitää kokeilla, jotta ymmärtää ja havaitsee sen olevan normi-Suzukien sijaan ylintä kastia.

Auto painaa 1899 kiloa, joten jousitusmukavuutta tarvitaan - sport-asento tuntui toimivan mukavammin

Matka-ajossa paikka paikoin tien pinnasta riippuen rengasmelu kuuluu jonkin verran, samoin ovitiivisteen kautta sateella veden litinä renkaista. Pieniä ovat nämä sen rinnalla, että autolla haluaisi kyllä ajaa vaan enemmän, sen verran hauska peli se on. Hintaansa nähden tämä uuden Toyota Urban Cruiserin sisarmalli on hyvä kokonaisuus maantie- ja kaupunkiajoon. Ilman erikoisväriä lähtöhinta on tätä kirjoitettaessa 39.315 €. Samassa hintaluokassa pyörii Toyota. Molemmat autot valmistettaneen Intiassa.

Valot ovat hyvät - syyspimeällä pärjää hyvin

Radion ulkoneva retro-säätönuppi (kuvassa oikealla) vaatii suuren määrän pyörittelyä,
äänentoisto ja radion toimivuus ei yllä premium-tasoon

Kun kaikki muut latauspaikat ovat täynnä perästä ladattavia käyttövoimakaimoja,
täytyy tyytyä siihen latausjohdon tulokulmaan mitä on jäljellä... 

Maahantuojan Suzuki-sivusto kuvaa hyvin yhtä auton vahvuutta, turvallisuutta.

"e VITARAssa on vakiona kaikista viimeisimmät turvallisuusvarusteet, jotka löytyvät yleensä huomattavasti kalliimmista autoista tai ovat saatavilla lisävarusteina. e VITARAssa on vakiona mm. 7 turvatyynyä, automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä (DSBS2), aktiivinen kaistavahti, kaistakeskitin, kuljettajan valvontajärjestelmä, liikennemerkkien tunnistus, kuolleen kulman valvonta, risteävän liikenteen varoitus ja mäkilähtöavustin."

e VITARA | Suzuki.fi

Valikko ja asetusten käyttö on kohtuullista, avustimia vaan on paljon
(DSBS II, ACC, LKA, LDP, TSR, BSM, RCTA, DMS ja kaukovaloavustin...)

Joskus tuntuu, että mitä avustimia sitä oikeasti tarvitsee. Käytännön hyötyä oli koeajolenkin yhteydessä yhdestä. Risteävän liikenteen varoitusjärjestelmä (RCTA) helpotti peruttamista näkemäesteen takaa. RCTA = peruutettaessa, esim. pois pysäköintiruudusta, risteävän liikenteen varoitusjärjestelmä havaitsee sivuilta lähestyvät autot ja antaa äänimerkin ja ilmoituksen auton monitoiminäytöllä.

RCTA auttoi pyytämättä ja yllätyksenä peruutustilanteessa
näkemän ollessa nolla oikealle,
autohan sieltä tulla tupsahti sinisen pakettiauton takaa

Suzuki oli käytössä neljä päivää, joten välillä piti ladata myös kuljettajaa. Mitäpä Destinaatiokuski tekikään koeajaessaan uutta Suzuki e Vitaraa - koukkasi varta vasten "Koskin" kautta lounasaikaan. Ja ulkona sitä syödään seisaaltaan - perus-snagarimeiningillä. Koskaan en ole ehtinyt kokeilla Valkeakoskella Puistogrillin antimia. Joskus olen aikonut, mutta se on ollut kiinni. Puheissa ja mielessä se on ollut.

Lounas koostui 2 dl:n maidosta ja Roxon-hampurilaisesta hintaan 11,50 €.

"Annoksessa balkanmakkara ja pekoni pelasivat yhteen kivasti. Alkuun oli annoksessa reilua suolaisuutta. Annosta syödessä, loppuosaan tuli sopivasti makeutta. Jälkimaku oli selvästi makean puolella. Maidon kanssa lounaskokemus oli täyteläinen."

(Destinaatiokuski Valkeakoskella 17.9.2026)

Roxon-hampurilainen, Puistogrilli, Valkeakoski

Suzukit tunnetaan nelivetoisesta vetotavastaan. Sähkö-Suzuki on myös 4WD. Autossa on kaksi sähkömoottoria, edessä ja takana. Yhteisvaikutus 183 hv on riittävä, ja meno on käytännöllisen tehokasta mitä tulee kiihtyvyyteen ja ajon sujuvuuteen. Ylämäkeen hiekkatiellä jaksaa kiihtyä tasaisesti pidon riittäessä, kun autoa kuormittaa. Range on jotakuinkin 300 km. Joka päivä täytyi ladata, kun ajolenkki oli Vantaalta Pirkanmaalle ja takaisin sisältäen päivittäin sekalaista ajoa täynnä neljän päivän ajan.

"Koeajotunnelma oli positiivinen. Hintaan nähden Suzuki on tuonut varteenotettavan ja modernin oloisen tuotteen markkinoille. Varsinaista premium-loikkaa ei ole tehty, mutta varmasti uutta käyttäjäkuntaa kyllä on odotettavissa. Suzuki e Vitaralla pääsee vaihtoehdoksi kaupunki- ja taajamayhteisöihin nyt aiempaa vahvemmin. Laatu on riittävää - hintaan nähden uutuus on aivan mainio käyttöpeli. Status-peliksi se ei yllä, mutta arvon mitta tuleekin käytännöllisyydestä ja raikkaasta olemuksesta - se on nykyaikainen auto, jolla ei erottaudu liikaa massasta."                                              (Destinaatiokuski)

Nostokorkeus tavaratilaan on melko suuri

Massiivinen peräosa - kuten muillakin valmistajilla nykyisin

Saattoajon matkassa ovat tunteet läsnä.

Mikä on saattoajo? 
Saattoajossa vainaja haetaan sairaalalta tai muusta säilytyspaikasta arkulla ja viedään kappeliin tai muuhun säilytyspaikkaan odottamaan hautajaisia. Liikenteessä hautausauton perässä ajavat omaiset. Kuljetuksen voi tehdä vain ammattitoimija.

Suomessa vainajan kuljetuksesta vastaavat pääsääntöisesti hautaustoimistot tai muut tähän erikoistuneet kuljetuspalvelut. Lain mukaan vainajan kuljettamiseen tarvitaan asianmukaiset luvat ja välineet, eikä kuka tahansa voi toimia vainajan kuljettajana.

Kuka saa kuljettaa vainajaa Suomessa? - Jokelan hautaustoimisto

Ruumisauton historia on hevosvetoinen. Ruumisvaunut olivat alun perin hevosten vetämiä, koristeltuja erikoisvaunuja. Alun perin ranskalaisesta sanasta vääntyi Hearse kuvaamaan erikoisautoa eli ruumisautoa. Amerikkalaiset autot olivat tilojensa puolesta suvereeneja markkinajohtajia myös Euroopassa ja Suomessa. Musta väri oli pääosassa.

Destinaatiokuskin eräälle lähisukulaiselle on käytetty 2000-luvun alussa Turussa Perttalan uudempaa kalustoa - kuvassa vuonna 1932 amerikkalainen ruumisauto Chevrolet (H. Attila 1932, Turun kaupunginmuseo)

Nykyisin vaaleammat värit ja harvinaiset automerkit erityisine muotoiluineen ovat yleistyneet. 

Maserati, kyllä! 
Onko tässä Suomen pramein ruumisauto? Hautaus-Maseratin saaminen Suomeen kesti kaksi vuotta - Ilta-Sanomat

Kalliin auton hankinnalle löytyi myös käytännön syy. Arkun lisäksi autossa on paikat neljälle hengelle.

Onko tässä Suomen pramein ruumisauto? Hautaus-Maseratin saaminen Suomeen kesti kaksi vuotta - Ilta-Sanomat

Ruumisauto on tyypillisesti siisti ja puhdas, tilava ja edustava. Maailmalla näkee monenlaisia ja -värisiä. Suomessa on hyvin perinteisesti auto musta. Toisiin mahtuu arkku sellaisenaan, toisissa voi olla pituussuunnassa jatkettuna takaovi. Myöskin esim. Mercedes-Benz Vito -mallisia tila-autoja/minivaneja näkee.

Presidentti Urho Kekkosen hautajaiset Helsingissä 7.9.1986 (Anja Halla 1986, Museovirasto)

Tunnettu tai julkinen henkilö saa usein näyttävät puitteet viimeiselle matkalle ja saattoajoon. Nykyisin myös vanhoja ruumisautoja näkee harrasteajoneuvoina erilaisissa autotapahtumissa. 

Destinaatiokuskin lähiomainen lähdössä saattoajossa Pirkanmaalta Kanta-Hämeeseen

Ennen jalankulkijat osoittivat ruumisautossa kuljettavalle vainajalle kunnioitusta pysähtymällä ja ottamalla hatun päästä. Tänä päivänä ruumisautot ovat sulautuneet osaksi arkipäivää ja liikennevirtaa.

Lippu keulassa hätkäyttää – saako ruumisauton ohittaa? | Yle

Saattoajo pitkänä siirtymänä mahdollistaa lähiomaisten saattamisen ja
läsnäolon tunteellisessa tilanteessa

Lisää aiheesta:

Mikä on saattoajo? | MTV Uutiset

Vainajan kuljetus ja säilytys – käytännöt Suomessa | Muistovalkea

Copart on kiertotalouden edelläkävijä.

Mikä on Copart? Moni meistä muistaa Autovahinkokeskuksen (AVK), jonka edeltäjä oli Yhteisvarasto. Juuret ovat olleet Suomessa vuodesta 1966. Kansainvälinen yhdysvaltalaislähtöinen Copart Inc. osti Autovahinkokeskuksen koko osakekannan vuonna 2018.

1950-luvulla Suomen ajoneuvokanta kasvoi voimakkaasti. Liikenteen kasvaessa myös vahingot lisääntyivät. Lunastettujen autojen keskitetty varastointi tuli ajankohtaiseksi.
Autovakuutusliitto perusti toimikunnan pohtimaan keskitetyn varaston perustamista. Vuonna 1965 vakuutusyhtiöitä pyydettiin osakkaiksi. Lopulta 4.2.1966 Kaupparekisteriin merkittiin Yhteisvarasto Oy, joka otti ensi askeleensa viiden työntekijän voimin. 

Historiamme - Copart Suomi

1980-luvulle tultaessa yhtiön nimi vaihdettiin osakeyhtiölain myötä. Autovahinkokeskus Oy (AVK) kuvasi paremmin yhtiön toimintaa. Vuosituhannen vaihteessa Autovahinkokeskus aloitti ajoneuvojen itsenäisen hinnoittelun. Autovahinkokeskukselle myönnettiin ympäristösertifikaatti ensimmäisenä ajoneuvoalan toimijana Suomessa. Logistiset toiminnot käynnistettiin 2004 ja vuotta myöhemmin ensimmäinen välivarasto perustettiin Ouluun. Logistiikan ja varastoinnin toimintaan tarkoitettu Extranet otettiin vakuutusyhtiöiden käyttöön 2005.                                                                                 Historiamme - Copart Suomi

Vuonna 2010 käynnistettiin vahinkotarkastustoiminta. Seuraavan vuonna aloitettiin myös palo- ja petostutkinta. Autovahinkokeskus aloitti myös korjattujen autojen laatutarkastukset. Vuonan 2011 Autovahinkokeskus avasi verkkokaupan. Huutokaupat aloitettiin 2013 ja uusi päivittynyt verkkokauppa vuotta myöhemmin. Toiminta laajeni neljänteen omaan palvelupisteeseen Turussa vuonna 2017.                                      Historiamme - Copart Suomi

Koronan jälkeinen osastokuva American Car Show´sta vuodelta 2022

Vuosien saatossa AVK:sta tuli entistä vahvemmin teknisen asiantuntemuksen keskus, joka palveli vakuutusyhtiöitä ja viranomaisia ajoneuvoteknisen tutkimuksen kaikissa vaiheissa. 2010-luvun loppupuolella tapahtui yrityksen suurin muutos, kun Copart tuli ja otti ohjat. Copart oli maailmanlaajuisesti tunnettu vaurioajoneuvojen realisointiin erikoistunut huutokauppayhtiö. Pohjois-Euroopan markkinat puolsivat kauppaa.

Jeep oli pahoin ruostunut, joten piti autosta luopua
- tässä mennään viimeiselle reissulle
keväällä 2026 Copart Pirkkalaan

Oli helppoa myydä Jeep, se meni ulkomaille - kenties kunnostettavaksi.

Copart Pirkkala

2020-luvun missio Copartilla on edistää turvallisuutta ja vaalia ympäristöä.

"Toimintamme perustuu kiertotalouden ja talouden edistämiseen liikenneturvallisesti."

(Copart - Edelläkävijöiden matkalla -historiakirjanen)

Citroën C5 Aircross - ajamisen rytmitajua.

Ensikosketus uuteen Citroën C5 Aircrossiin tuli pikaisesti toteutettua lomamatkan yhteydessä. Koeajon tarjosi Käyttöauto Jyväskylä. Edelliseen mallisarjaan facelift mukaan lukien, on uutukaisen ilmeeseen tullut kulmikasta ja terävännäköistä muotokieltä. Pyöristetyt muodot ovat historiaa.

Autobloggaaja Mikko Kilkin aiemmin kannustamana päätin mennä Käyttöautosta koeajamaan uutta Citroën C5 Aircrossia hänen vakio-koeajoreitillensä, joka kiersi monipuolista tiestöä Ampumaradantien kautta. Koeajossa ollut yksilö oli täyssähköversio - E-C5 Max 73 kWh 210 Automaatti.

Kyseessä oli pikamaistiainen. Haluan tehdä jossain välissä pitemmän reissun, ja vieläpä bensiini-hybridillä. Nyt sähköisellä voimalinjalla varustettu "ilmaristi" antoi hyvän kuvan auton mukavuudesta ja ajettavuudesta. Comfort-asento riitti pikaiseen irtiottoon arjesta. Tällä tarkoitan auton jousituksen ja penkin välistä pehmeyttä - aiheyhteys on jo pikkuhiljaa muinaiseen Sitikan ominais-brändiin; hydrauliseen jousitukseen. Olin tuntevinani pitkän keulan ja jousituksen liikkeet historiallisiin muistikuviini CX-mallista. Ai kun tuntui niin hyvältä ja mukavalta... Ei auto keinunut, ei jousitus nypyttänyt, vaan SUV pehmokeinui eteenpäin..

Ajamisen rytmitajua ja pehmokeinuntaa...

Uusi Citroën C5 Aircross on kasvanut kokoa ja tehoa - mukavuuskin on kohdallaan 

Nilkka ja jalkaterä kiittävät, kun akseliväli on kasvanut 6 cm

Itselläni oli kokemusta edellisestä mallisarjasta jokusen vuoden - diesel-mallista tosin. Se on nyt voimanlähteenä historiaa C5-mallistossa. Tilat ovat kasvaneet. Parhaiten sen huomaa etuistuimelta auton tuntuessa leveämmältä. Myöskään takapenkille ei tarvitse taivutella nilkkaa muodottomasti, jalkaterä menee vaivattomasti kynnyksen yli ja ei B-tolppa rajoita liikerataa.

Mutta, hetkinen! Mittojen valossa auto on kapeampi (ennen 1969 mm, nyt 1870 mm). Tilan tuntu edessä selittynee siis vain auton pituuden kasvulla, ei siis leveydellä. 

Muotoilu luo avaruuden tuntua edelliseen mallisarjaan, vaikka auton leveys kaventunut n. 10 cm

Stellantis-autoyhtiö, jolla on automerkkejä kuin pyitä pivossa, mylläsi autobrändejä globaaleihin ja lokaaleihin markkina-alueisiin sekä merkkeihin. Jatkossa Citroënin osana on lokaalisuus, joka tarkoittanee teknisiä ym. ratkaisuja, jotka eivät ole aivan uutuusarvoiltaan eturintamassa. Uudessa C5-mallissa on näkyvissä vielä aivan mainio yksilöllisyys. Hyvin on saatu muotoilulla erikoisuutta aikaan. Ajettavuudesta puhumattakaan. 

Sähkömallissa oli aivan mainio rekuperaatio omalle ajotyylilleni. Auto jarrutti sähkömoottorilla nostaessani kaasupolkimelta jalan niin mainiosti, ettei jarruja juurikaan täytynyt käyttää. Tuntui lisämukavuudelta ajoon. Jarrut kyllä olivat tehokkaat ja tasaiset täysjarrutuksessa.

Uuden ajan säästöä löytyy etupellin alta. Maalaamaton (tai äänieristämätön) pinta luo halpuuden tunnetta. Ei "vylliä" tarvittane sähkömoottorin hiljaisuuden takia, mutta tuntuu brändiarvoon. Jonkinlainen ääni kuuluu ajaessa, se tuntui vienolta "V-moottorimaiselta" vinkunalta. Tästä piste bensalenkkarin ajotunteeseen...

Maalaamaton pinta etupellin sisäpuolella "halpuuttaa" tunnelmaa

Muotokieli on kulmikasta ja terävää

Pituutta edellisellä mallilla oli 4500 mm, nyt 4650 mm eli
suuruuden tuntu on silmin havaittavaa

Uusi malli on kapeampi, mutta myös korkeudessa on tingitty. Auton muotokieli näyttää mallin olevan kyllä leveämpi.

Ennen korkeutta oli 1689 mm, nyt 1665 mm, nostokorkeutta on nyt enemmän peräkonttiin

Brändille ominainen citroënismi eli ei niin niin käytännöllinen,
 on integroitu oven vetokahva ja valikkopaneeli

Tietokoneen sijoittelu nykyisin syrjäyttää käytännön
eli helposti saavutettavan keskikonsolin...

Pehmeää ja pyöreää muotoiluakin löytyi

Hinta, mukavasta ja tilavasta sekä persoonallisesta autosta, lienee kohdallaan?

Tie, totuus ja elämä.

Tie

On monia näkökulmia tien perusteeksi. Kulkijaa on tie vienyt aikojen alusta. Mistä saakka Suomessa väyläkehityksen alkumetrit on määritelty?

"Maamme vanhimmat yleisessä käytössä olleet ratsupolut, esimerkiksi Suuri Savontie (Hämeenlinna-Lahti-Heinola-Mikkeli-Juva-Savonlinna) pituudeltaan 300 km, ovat moneltakin osin toimineet myös talojen karjapolkuina. Luulisi siitä johtuvan kuvitelman vanhojen teitten kehittyneen karjapoluista."

(Tieopasteet kautta aikojen, Olavi Pakarinen, Julkaisija Olavi Pakarinen 2007)

"Suomen tieverkon kehitys on kulkenut siten, että 1400- ja 1500-luvuilla eri paikkakuntien väliset yhteydet olivat lähinnä poluiksi luokiteltavia, pitkät yhtenäiset ratsupolut toimivat kaukoliikenteen teinä, pääasiassa yhteyksinä Turun linnasta muihin keskiaikaisiin linnoihin. Joita olivat Korsholma Vaasan eteläpuolella, Hämeenlinna, Olavinlinna ja Viipurinlinna. Yhteensä ratsupolkujen pituus oli noin 4000 km."

(Tieopasteet kautta aikojen, Olavi Pakarinen, Julkaisija Olavi Pakarinen 2007)

Kulkuväylää pitkin, liikennemerkkejä noudattaen

Liikenteen ja autoilun keskeinen yhdiste on tieverkko. Tie ja väylä, metsäautotie tai moottoritie, kaikki ovat tärkeitä.                                                                    https://destinaatiokuski.blogspot.com/2026/06/tietamisen-arvoista.html

Sattuu ja tapahtuu, aina kun on liikkeellä - tien päällä. Tietarinat ovat tärkeitä jokaisella aikakaudella, ja jokaiselle tiematkaajalle. 
https://destinaatiokuski.blogspot.com/2024/01/tien-paalla-matkustamisessa-ja.html

Totuus

Matkan kulussa opastettu kohde etäisyysmittoineen (km) on totuus. Sitä kohti mennään. Joko suoraan tai jonkin suunnan kautta. Toisista tien nimistä tulee brändejä. Totuus, tarina ja maine.

Onko tämä Suomen populaarisin tie?

"Singlen b-puolesta tuli kuitenkin suositumpi laulu, siinähän valitetaan Orivedeltä Lapualle johtavan tien kunnosta ja kertosäe sisältää kehotuksen "Vielä TVH:lle värssyn omistan, kun on tehnyt meille tien noin surkean. Tehkää uus valtatie 66". TVH ottikin lopulta onkeensa tästä kehoituksesta ja aloitti -80 luvulla tien perusparannuksen. Tien vihkiäisiin tilattiin Jussilta uusi teksti lauluun. Jussi teki työtä pyynnöstä ja niin laulu sai uuden tekstin ja nimen - Kun on uus kantatie 66. Uuden version kantaesitys oli kantatie 66:n vihkiäisissä."                                                      https://destinaatiokuski.blogspot.com/2022/12/tie-vie-destinaatioon.html

Onko tämä Suomen historiallisin tie?

Sotasaalista Raatteen tiellä (tuntematon kuvaaja, Sotamuseo)

Poikkeusoloissa tiet testataan. Raatteen tien taistelut ovat suomalaisten käyttämän motittamisen paraatiesimerkki, jossa tieyhteys muuttuu hyvinkin merkittäväksi tekijäksi sotatilanteessa. Jäämerentie on toinen merkittävä reitti.                           https://destinaatiokuski.blogspot.com/2023/03/poikkeusolojen-destinaatiotie-on-raskas.html

Savossakin on Vanaja (kuten osa Hämeenlinnaakin)

Mihin johtaa autoilun tulevaisuus? Verotuksen paineet, käyttövoimien murros ja taloudellinen tilanne ohjaavat nyt isolla kädellä autoilua. Ajamisen nautintoahan pitäisi edelleen kokea, niinhän? Kaikilla käyttövoimilla...                                                https://destinaatiokuski.blogspot.com/2024/12/itsenaisyyden-ajan-ajaja-ajanut-suomessa.html

Elämä

Elämässä liikutaan joko hyödyn tai huvin vuoksi. Kohdematkaaminen on vähintäänkin keskeinen osa elämää. Toisille elämän tarkoitus ja rakkaus.

Näkymä heinäkuisena aamuna kantatiellä 58 - huvin ja hyödyn autoilupäivä

Auto ja autoilu voi olla elämän kestävä tarinan lähde. Elämässä on harva kone niin romanttinen asia kuin auto. Sillä on elämissämme keskeinen paikka - kuin hyvä ystävä ikään.

"Renault, rakkaani on autobiografia, kirja miehestä ja hänen autostaan. Se on merkkiuskollisuuden näyte ja rakkaudentunnustus Renaultille, tuolle ihanalle, etuvetoiselle, nelioviselle, pieniääniselle, auliille mutta uskollisuudessaan haavoittuvalle ranskattarelle, joka tarjoaa omistajalleen suojan, voiman ja viehätyksen, lahjoittaa naisten suosion ja miesten arvostuksen."

(takakansi-teksti Henrik Tikkanen, Renault mon amour, Söderströms 1983)

Syttyikö sähköinen ihastus Destinaatiokuskille? (Renault 4 E-Tech electric)

Autoilu on tiivis osa arkeamme, monien mielestä moderni välttämättömyys, joka takaa mukavan elämän. Autoileva elämäntapa merkitsee parhaimmillaan liikkumisen helppoutta ja vapauden tunnetta. Toisaalta se on tuonut ihmisten arkeen enemmän liikenneonnettomuuksia ja sitä kautta inhimillistä kärsimystä, ilmanlaadun heikkenemisen, melun, levottomuuden vapauden vastapainona, kiireen ja stressin sekä ruuhkat.

Autoilu elämäntavan symboli | Yle

"Sitä paitsi elämä sinänsä on kuin uusi tie erämaan halki: harva tietää, miten ja milloin se loppuu, vihaan vai rakkauteen."
(Tie, totuus ja elämä, Heikki Turunen, WSOY 2012)

"Kokemukseni mukaan autoilu kun voi olla kaikkea muuta paitsi liikkumista paikasta A paikkaan B."(Ajoneuvos, Jussi Halli, Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2023)

"Sen lisäksi, että veistoksellinen muotoilu sai kuluttajien ostohalut hyrräämään, autoon sisältyy myös filosofinen ajatus henkilökohtaisesta liikkuvuudesta. Liikkuvuus on perusoikeus liberaaleissa demokratioissa, joissa auto ensin kukoisti."

(Stephen Bailey, Auto - vapaus, tyyli, seksi voima, liike, väri, kaikki, Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2009)

Vertasipa Ronald Barthes teoksessaan Mytologioita (1957) Citroën DS -autoa goottilaiseen katedraaliin.

It is obvious that the new Citroen has fallen from the sky inasmuch as it appears at first sight as a superlative object. The D.S. - the "Goddess" - has all the features (or at least the public is unanimous in attributing them to it at first sight) of one of those objects from another universe which have supplied fuel for the neomania of the eighteenth century and that of our own science-fiction: the Deesse is first and foremost a new Nautilus.

Citroën DS by Roland Barthes

Katedraali-hymy jumalattaren tapaan

"Uskoni on vahva tiehen, totuuteen ja elämään. Koneromanttinen mieli lunastaa kaipuun menneeseen, ylläpitää historiallista kokemusta ja perintöä. Nautinto on osa elämää niin ajamisessa kuin kaikessa autoilu-kulttuurissakin (motoring). Kaikki ajoneuvot ovat tervetulleita omaan maailmankuvaani."

(Destinaatiokuski 30.7.2026 Kangasalla)

Rajatonta koneromanttista rakkautta - FIVA World Event 2026 Tampereen ympäristössä

Kulttuurivaihto ja perinnön säilytys. Tapahtuma edistää kulttuurivaihtoa ja vanhojen ajoneuvojen perinnön säilymistä globaalissa mittakaavassa.                                         FIVA World Event 2026 in Finland, Tampere  

Ysitie vie Mämmilään.

Mämmilä-sarjakuva - rakennemuutoksen ja tiestön muuttumisen airut täytti 50 vuotta. Me-lehti ja Helsingin Sanomien Kuukausiliite. Myös albumit vuosikymmenten varrelta. Niistä on saanut seurata Mämmilän, tuon fiktiivisen nimen takana olevan, pikkukunnan kehitysportaita, ihmisten eloa ja oloa vuosikymmenteen saatossa. Muotona sarjakuva henkilöhahmoineen ja oikean taustan (Orivesi) liittäminen kerrontaan Mämmilänä antoi potkua tarinankerrontaan, joka puhutteli eri-ikäisiä aikalaisia.

Vuonna 1975 hahmotteli muuan Orivesi-lähtöinen piirtäjä sarjakuvahahmoja aiheesta Mämmilä. Tuo yhteiskunnan murrosta 1970-luvulta 2000-luvulle asti kuvannut sarja täytti jo 50 vuotta. Me-lehti alkoi julkaista Mämmilää vuonna 1976 - kuvaten taustalla alkuperäkuntaa, Orivettä, ja sen rakennuksia sekä maisemaa. Olipa 1990-luvulla paikkakunnalla Mämmilä-näyttelykin. Tuota muuatta piirtäjää -Tarmo Koivistoa - on kuvattu sarjakuvan Väinö Linnaksi.

"Mämmilä herätti huomiota alusta alkaen. Jo loppuvuodesta 1975 ilmestyneet ensimmäiset sarjat olivat jotain muuta kuin se, mitä sarjakuvalta oli totuttu odottamaan. Pääosaa esittää yhteisö, pohjoishämäläinen kirkonkylä ihmisineen, tapahtumineen ja tarinoineen. Yksi yksittäinen päähenkilö ei nouse muiden yläpuolelle, tarinassa on monta sankaria."                                                                                                                (Alkusanat Heikki Jokinen, Kotomaamme koko kuva, Mämmilä - Sarjakuvia Suomesta 1976-1982, Otava 2001)

Nykyisin Mämmilän piirtäjän, Tarmo Koiviston, syntymäkunta Orivesi on osa Pirkanmaata. Mämmilää hyödynnettiin aikoinaan näyttelyn muodossa Orivedellä, sarjakuvan 50-vuotispäivää on muistettu kaupungissa, ja olipa Mämmilä-teema osana kaupungin strategian havaintomateriaalia vuonna 2023!

Kuvalähde lukumuurin takana olevasta artikkelista:
Mämmilä vielä kerran! Tarmo Koivisto loi Oriveden kaupunkistrategiasta sarjakuvan – meinasi tosin ensin kieltäytyä - Uutiset - Oriveden Sanomat

"Rakennemuutoksen myötä Mämmilän kerronnan sävyt muuttuivat tummemmiksi ja ihmisten vaikutusmahdollisuudet vähäisemmiksi. Mämmilän tuttu inhimillinen huumori ei silti kadonnut minnekään."                                                                                 (Alkusanat Heikki Jokinen, Kuvia Koiviston Suomesta, Mämmilä - Sarjakuvia Suomesta 1982-1988, Otava 2000)

"Oriveden kaupungille oli tärkeää, että sarjakuva nostaa esille tunnetut maamerkit, kuten Auvisen talon, Rönnin tanssilavan, Oriveden Kampuksen ja julkkiksen Parvelan Retun. Koiviston mukaan Orivesi on vaikuttanut Mämmilä-sarjakuvaan, vaikka hän lähti heti lukion jälkeen maailmalle. Koiviston lapsuudessa Orivedellä oli 1950-luvulla kirkonkylä, hevoskyyti, naapuriapu ja talkoot. Tämä oli jonkinlainen idylli, ja paljon on muuttunut sen jälkeen."
Tunnetun sarjakuvan esikuva on Orivesi: tältä näyttää tosielämän Mämmilässä | Kotimaa | Yle

Tie vie kirkon ohi Mämmilässä (Mämmilä - Sarjakuvia Suomesta 1976-1982)

Destinaatiokuski ajoi road tripillään heinäkuussa 2026 Oriveden kautta ja huomioi kaksi Mämmilässä esiintynyttä rakennusta.

Tie vie kirkon ohi Orivedellä

Onko tässä vertaus Ysitien kallioleikkaukseen Tampereen suuntaan?
(Mämmilä - Sarjakuvia Suomesta 1982-1988)

Vai onko tämä kallioleikkaus Tampereen suuntaan? (Mämmilä - Sarjakuvia Suomesta 1988-1996)

Mämmilässä Ajan Asulle meinasi käydä huonosti rakennemuutoskaavailuissa...
(Mämmilä - Sarjakuvia Suomesta 1976-1982)

...vaan ei käynyt!

Road tripillä Rovepohjaa...eikun Oripohjaa etsimässä.

"Koivisto hyväksyy todellisuuden, mutta osaa myös leikkiä sillä; eräässä jaksossa Mämmilästä lähtee karvalakkivaltuuskunta Helsinkiin peräämään parempaa kohtelua sarjakuvan piirtäjältä."                                                                                             (Alkusanat Heikki Jokinen, Kuvia Koiviston Suomesta, Mämmilä - Sarjakuvia Suomesta 1982-1988, Otava 2000)

Jos Tarmo Koivistoa on sanottu sarjakuvan "Väinö Linnaksi", niin itse sarjakuva on piirretty "Heikki ja Kaija" tms. arkisarja...

Taitokeskus Orivesi I Visit Orivesi

Mämmilä – Wikipedia

Mämmilä

Koe Oriveden seutu 2026 6.5.2026