Destinaatiomatkaajat

lauantai 24. elokuuta 2024

Sivukiito kansanhuvina - myös perinteisellä moottoriradalla, Ahvenistolla.

Sivuluisu, sivukiito, linkuttaminen - nämä sanat riittävät kuvaamaan takavetoisen auton perän saamista liukuun asfaltin pinnalla. 

Drifting - mitä se on?

"Drifting on Japanissa alkunsa saanut autoharrastuksen muoto. Driftingin idea on ajaa sivuluisussa mahdollisimman suuressa kulmassa koko radan leveyttä hyödyntäen niin suurella nopeudella kuin mahdollista. Suomessa driftingissä on kilpailtu vuodesta 2006."

Drifting on saanut Suomessakin ennennäkemättömän lajibuumin. Kilpailupaikkakuntia on useita, ja ratoja on toteutettu luovasti. 

Myöskin EM-sarjan osakilpailu on saatu Suomeen - Alahärmään. 

Laji tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mm. Ahveniston moottoriradalle on tätä kirjoitettaessa tulossa seuraava SM-osakilpailu.

Ja mikä hienointa, laji on katsojaystävällinen. Ja katsojia riittää. Tehoa ja ääntä myös.

"In a scene reminiscent of an intense, professional league football match, Warsaw’s Olympic PGE Narodowy Stadium came alive as 58 of the top drifters from Europe and beyond battled it out in front of over 53,000 spectators."    

Ai niin, suomalaisethan menestyvät kansainvälisesti tässäkin autourheilulajissa. Lauri Heinonen Porista oli toinen ja Juha Rintanen Hämeenlinnasta oli kolmas.                                                                       

Sivukiitoa ja kansanhuvia Ahvenistolla 7.9.2024











Ehkäpä erilaisin näkökulma muihin autourheilumuotoihin on se, että pelkkä nopeus ei riitä sijoituksiin.

"Kilpailemisessa ei ratkaise kierrosaika tai maaliin saapumisen järjestys vaan voittajan ratkaisee tuomaristo. Tuomaristo tarkastelee neljää kriteeriä: nopeus ja sulavuus, luistokulma, ajolinjan valinta ja tyyli. Nopeus yksistään ei ratkaise, mutta suuremmalla nopeudella ajaneella on etu tuomariston päätöksessä."

Suolenkillä sivukiidossa Ahveniston moottoriradalla vuonna 2022

Vuonna 2017 oli Ahveniston suolenkillä jo isoa menoa ja kovaa meininkiä.
"Kilpailun kovimman vastuksen suomalaisille huippukuljettajille tulevat tarjoamaan virolaiset ja latvialaiset drifting-kuljettajat."

Ahveniston moottoriradalla on testattu jo aikoinaan sitä, miten saadaan perä irti pääsuoran päässä

"Karsinta-ajossa kilpailijat ajavat yksin, jolloin voi saada enintään sata pistettä. Ajolinjasta voi saada 60 pistettä, jonka lisäksi enintään 20 pistettä tulee ajokulmasta ja 20 pistettä tyylistä. Tähän vaikuttaa kolme seikkaa: aloittaminen, sulavuus ja päättäväisyys. Varsinainen kilpailu ajetaan pareittain, jossa kilpailijapari vuorottelee johtoauton ja seuraajan rooleissa. Johtoauto pyrkii toistamaan täydellisen karsinta-ajon, mutta ei saa haitata seuraajaa. Seuraajan on matkittava johtoauton liikkeitä täsmällisesti ja mahdollisimman lähellä."

Seuraaja ja seurattava. Jahdattava ja jahtaaja. Lead car and chase car...

Volvo jahtaa suolenkillä 2022

Nissan jahtaa suolenkillä 2022

Bemmi linkussa Ahveniston uuden drifting-radan testipäivässä 10.8.2024

Perää jäähdytellään varikolla Ahveniston uuden drifting-radan testipäivässä 10.8.2024


Ylen Varikkounelmia-sarjastakin tuttu Elena Helme kävi testaamassa
Ahveniston uutta drifting-rataa testipäivässä 10.8.2024

Lisätietoa ja lähteitä driftingistä:

Ahveniston drifting-radasta:

lauantai 17. elokuuta 2024

Hämeenlinnan historialliset kilvanajot - Historic Grand Race.

Historiallinen areena: Ahveniston moottorirata. Historiallinen kilpailu: Historic Grand Race. Radan ja kilpailun yhdiste on toiminut Hämeenlinnassa odotettuna destinaatiomatkailun kohteena jo vuosikymmeniä.

"Tästä se alkoi – HRF:n ensimmäinen Historic Race Meeting. Syyskuussa vuonna 1991 startattiin HRF:n ensimmäiseen Historic Race Meetingiin, josta Historic Grand Race on saanut alkunsa. Tapahtuman nimi on vaihtunut kahdesti – ensin Historic Race Meetingistä, Historic Grand Prixiin ja loputa Historic Grand Raceen, mutta sen asema kauden pääkilpailuna ja suurimpana kisatapahtumana harrasteajoneuvo-parkkeineen on pysynyt."

"Vuonna 1990 perustetun Historic Race Finland ry:n tehtävänä on vaalia historiallisten kilpa-autojen harrastusta sekä järjestää historiallisten autojen asfalttiratakilpailuja. HRF:n toiminta käynnistyi 90-luvun alkuvuosina kerhokilpailujen merkeissä ja varsin nopeasti mukaan tulivat myös kansalliset kalenterikilpailut. Nykyisin HRF näyttelee varsin merkittävää osaa suomalaisessa rata-autoilussa. Se järjestää yhteistyössä paikallisten autourheiluseurojen kanssa Suomen eri moottoriradoilla vuosittain neljä kilpailuviikonloppua – kahdeksan osakilpailua – käsittävän ratasarjan, johon ilmoittautuu vuosittain pitkälti yli 200 kilpailijaa. Viime vuosina on sarjan päätapahtumaan, Historic Grand Raceen Hämeenlinnan Ahvenistolla, osallistunut yli 170 kilpailijaa. Tämä tekee siitä yhden maamme suurimmista rata-autoilutapahtumista. HRF ry:n jäsenmäärä on yli 500, mikä tekee siitä myös erään Suomen suurimmista yksittäisistä autourheiluseuroista."

Destinaatiokuski seuraa katse valppaana vuoden 2024
Historic Grand Racea Ahvenistonharjulla



Kun on kuullut kerran Saabin kaksitahtimoottorin
korkean veisun, kuulee sen vaikka tästä kuvastakin














 


















Historialliset kilvanajot ovat olleet suosittuja siksi, että tunnelma on ollut Historic Grand Racen varikolla ja katsomossa tunnelmallinen sekä leppoisa - niin kuin silloin ennen...

Fiilistelyä on riittänyt eri medioissa.

Pertti Jarla kävi ja näki sekä koki - Ahveniston fiiliksen (Hämeen Sanomat 21.8.2013)



Pertti Jarla kiitti maanantaina stripillä Hesariin viikonlopun vierailustaan Historic Grand Racessa vuonna 2013.
(Fingerpori, maanantai 19.8.2013 Helsingin Sanomat, Copyright Pertti Jarla)

Ahveniston moottoriradan juhlavuonna Historic Grand Race oli omiaan muistelemaan menneitä.

"50-vuotias Ahveniston moottorirata antaa puitteet ajajille ja mekaanikoille ajoharjoitteluun, kaluston testaamiseen ja kilpailemiseen ollen lisäksi moottoriurheilu- ja ajoneuvoharrastustoiminnan kokemusrikas tapahtumapaikka. Radan avajaiskilpailuun osallistunut 1966 Apal-monoposto nähtiin tämänkin vuoden Grand Racen aika-ajoissa, mutta kilpailulähdöt jäivät väliin kannen tulpan kierteiden petettyä."

Apal-monoposto (Historic Race Finland ry)

"Radan juhlavuoden kunniaksi paikalle on kutsuttu kunniavieraiksi Ahvenistolla vuonna 1967 kilpailleita ja järjestelyihin osallistuneita sekä radan alkuaikojen kilpakalustoa. Kunniavieraat osallistuvat Ahvenisto 50 vuotta -paraatiin klassikko- ja kilpa-autojen kyydissä sekä osa kilpurin ratissa."
Historic Grand Race 2017 (historicrace.fi)

Vuoden 2021 kilpailusta: "Historic-väen kauden kohokohtana tunnettu kisa on toiminut perinteisesti myös eräänlaisena Suomi-Ruotsi-maaotteluna, ja tänäkin vuonna paikalle oli saatu muutamia ruotsalaiskuskeja. Autoja riitti radalla ylipäätään sen verran reilusti, että Historic Grand Race on noussut Suomen suurimmaksi rata-autoilutapahtumaksi."

"Kakstahtareiden" kilpalaulantaa nykyisinkin tutun Gulf-taulun luona
(Historic Grand Race 2019)

Silmäkarkkia on myös varikon lisäksi katsomossa. Ahvenistonharjun katsomon ylätasanne on varattu perinteisesti 30-vuotiaiden ja vanhempien klassikkoajoneuvojen nk. harrasteajoneuvoparkiksi.

Isuzu Bellett vuonna 2022

Sulassa sovussa vuonna 2024

tiistai 13. elokuuta 2024

Sata tarinaa - Destinaatiokuskin kynästä.

Sata tarinaa - Destinaatiokuskin kynästä. Tämä on 100. kirjoitus blogissani, joka löytyy osoitteesta https://destinaatiokuski.blogspot.com/ ja myös Destinaatiokuski - Blogit.fi. Olen kirjoittanut autoilusta, destinaatiomatkoista ja likeisistä aiheista 8.6.2022 alkaen.

Miksi kirjoitan?  Destinaatiomatkailu ja autoilu ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Ensimmäisen kirjoitukseni kuvaus on edelleen ytimessä.

"Automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen. Automatkahan on oikeastaan ydinasia, jota toteuttamaan on itseliikkuva automobiili kehitetty. Mitäpä autolla tallissa tekisikään, liikkumaanhan on se luotu. Matkan voi tehdä spontaanisti tai suunnitellen." Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: Destinaatiokuskin automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen.

Miksi pidän autoilusta? Koneromantiikka, autourheilu ja autoilu vain kiinnostavat. Kiteyttäisinkö näin, kuten 2.6.2024 blogikirjoituksessani.

"Mitä koneromantiikka oikein on? Olisiko se tätä: nautintoa ja harrastuneisuutta konevoimalla kulkevasta ajopelistä? Se on kaikkea sellaista subjektiivista tunnetta, mitä saa nautintoa ropatessa ja fiksatessa ajopeliä. Se on ajamista ja reissaamista. Tai historiallista perehtyneisyyttä ja kiintymystä tavalla tai toisella ajamiseen ja ajokkiin. Oli se sitten klassikko, työjuhta tai kansanauto." Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: Koneromantiikka - koneet ja vauhti ihanteena.

Taas mentiin katsomaan silmäkarkkeja (Fittedfest 2024 Lahdessa)












Olen viestinyt ilmiöistä ja huomioista - olen puhunut ajokulttuurin puolesta. Syvemmin löytyy näiden toteamuksien ympärille asiaa kirjoituksissani. https://destinaatiokuski.blogspot.com

"Cruising elää vahvasti, ovathan auto- ja moottoritapaamiset kaikkinensa ihmiselle hyvästä."


"Tiet vievät. Niitä on maailma täynnä.
On isoja ja pieniä, uusia ja vanhoja.
Legendaarisia ja ihan tavallisia.
Väylää pitkin pääsee perille, ellei jää matkalle tai muuta suunnitelmaa."

"Road trip voidaan suomentaa sanoilla; ajomatka tai ajoreissu. Ollaan siis käsitteellisesti tien päällä. Tärkeää on ymmärtää, että reitti on juuri se, mitä ikinä keksiikin käydä katsomassa tai huomioida alun ja lopun välillä. Mikä on aito ja oikea road trip? Pitääkö ajoreissuun varautua tai ennakoida sitä kauan etukäteen? Vastaukset lyhyesti: road trip syntyy aina kun lähdet tien päälle. Oma aikataulu tai kohteet tuovat siihen luovuutta tai joustoa."

"Kun on kerran lähtenyt tien päälle, sinnehän halajaa aina uudestaan kelillä kuin kelillä" (Destinaatiokuski)

"Kun on kerran lähtenyt pois tieltä, sinnehän halajaa aina uudestaan" (Destinaatiokuski)

Eihän se ole matka eikä mikään, jos ei jää tarinaa kerrottavaksi. Itse asiassa aina kun lähtee liikkeelle, kaikenlaista voi sattua ja tapahtua. Varsinainen reissu tien päällä, road trip tai muu konevoimalla tehty matka, on tarinan arvoinen. Eikös olekin?

"Jokainen matka voi olla tarinan arvoinen, mutta dokumentaarinen road trip kuvaa jotain tiettyä ajassa ja paikassa tapahtuvaa siirtymää. Se voi olla pitkä tai lyhyt. Erityiseksi se muuttuu, jos se on seikkailu, lomamatka tai päähänpistosta saatu tavoitteellinen urakka, mitä vain."                      
Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: Dokumentaarinen road trip - kertomus tien päältä.

"Luulisi, että viidessäkymmenessä vuodessa voisi tulla muutoksia yhteen - jos toiseenkin asiaan. Harrastetaanko autoja ja autoiluun liittyviä asioita samalla intensiteetillä? Entäpä, onko vauhdin merkitys muuttunut ihmisten tarpeissa tai mielissä?"

"Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Jyskälä. Suurajot. Jyväskylän Suurajot. Tuhansien järvien ralli. Neste-ralli. Secto-ralli. Yhteinen nimittäjä on vuosikymmenestä toiseen jatkunut hurmio ja kansan huvi: MM-ralli. Joka vuosi on mukava kohdata ihmisiä ja kilpa-autoja luonnon helmassa."
Seurueen kanssa Västilän maalipäässä vuonna 2024 (EK 11, Secto Rally Finland)

Vuodet ja tiet vievät - 57 mittarissa tätä blogitekstiä kirjoitettaessa

Olen skribenttinä käytettävissä - brändillesi tai ilmiöllesi.

Timo Nousiainen
Destinaatiokuski
+358 41 314 8109
timo.nousiainen@trafiikkimaikka.fi

P.S. Kun tärkeintä on päästä - ei vaan perille - vaan myös välille. Siksi pidän autoilusta.

Destinaatiokuski - matkan alusta loppuun. 

www.trafiikkimaikka.fi

perjantai 9. elokuuta 2024

Viimeinen matka - jokin menee lopullisesti pieleen silmänräpäyksessä.

Autoilun lähtökohtana on toteuttaa mukavaa matkantekoa, mutta se voi toisinaan katketa ikävästi - lopullisesti. Liikenneturvallisuus - sen pitäisi olla itsestään selvää kaikkien liikkuvien keskuudessa, mutta liikennekuolemat ovat selkeä mittari kertomaan toisin. 

Miksi vakavia onnettomuuksia tapahtuu? Miksi tapahtuu sellaisia onnettomuuksia, joita voitaisiin paljolti välttää? Siis sellaisia, joissa tarkkaavaisuus tai arviointikyky pettää tai joissa mennään käytännön järjen ulkopuolella. 

"Kaikkein oikeimman mutta samalla ikävimmän kuvan tilanteesta saa onnettomuuksissa kuolleiden määrästä."                                                    (Viimeiset kilometrit, Olavi Lempinen, Martti Merilinna, Bazar Kustannus, 2024)

"Onnettomuuteen johtanut näennäinen syy on selvä: huomiointivirhe"
(Kuukauden shokki, Altti Rankka, Tuulilasi 7/1976)










         

        "Virheitä tekevien ihmisten muuttaminen ei ole helppoa. Ihmisten tiedoilla, taidoilla ja asenteilla on perustavanlaatuinen merkityksensä."            (Viimeiset kilometrit, Olavi Lempinen, Martti Merilinna, Bazar Kustannus, 2024)

"Nuoruuteen on aina kuulunut kasvamista aikuisuuteen. Vanhoja arvoja kyseenalaistetaan, elämän riskit tuntuvat jotenkin kiehtovilta, todellista vaaraa ei tunnisteta, on halua "näyttää" niin muille kuin itselleen." (Viimeiset kilometrit, Olavi Lempinen, Martti Merilinna, Bazar Kustannus, 2024)

"Nuoria on kuollut ja loukkaantunut tieliikenteessä aikaisempina vuosina niin paljon, että hyvä kehitys ei vielä riitä."
(Päätoimittaja, Eila Parviainen, Moottori 8/2022, Pääkirjoitus)

"Fiat luisui poikittain asfaltilla. Renkaat ulvoivat. Ne piirsivät mustaa savuavaa janaa asfalttiin. Sitten ulina loppui."
(Viimeiset kilometrit, Bazar Kustannus 2024)


















Ennen valistettiin shokki-efektin kautta.

Destinaatiokuski luki autolehtiä tiiviisti jo lapsena. Lapsuudesta on jäänyt mieleen onnettomuuksien kerronta mm. Kuukauden shokki -artikkeleista Tuulilasi-lehdistä. Aihealue oli kuolemaan johtaneet onnettomuudet, joista yksi nostettiin artikkeliksi kuukausittain.
Jutut olivat analyyttisiä, kerronnallisia ja Raimo Sallisen oivallisesti piirroskuvittamia. Usein oli valokuviakin onnettomuudesta ja onnettomuuspaikasta. Nyt kun niitä katsoo, ovat ne nimien, ikien, ammattien ja autojen tunnisteiden valossa hyvin yksilöiviä - ja siten vielä rankempia lukea. Nykyiset tietosuojarajoitukset eivät puolla tuota esitystapaa.

Nykyisin Autoliiton Moottori kertoo kuolemaan johtaneista onnettomuuksista koontitiivistelmänä tutkijalautanäkökulman perustelevalla suosituksella (mitä voidaan yksittäisestä tapauksesta oppia).
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet.
"Piittaamattomuus mukana lähes kaikissa kolareissa" (elokuu 2022), Moottori 8/2023

Olipa sitten syy kiireessä, kokeilunhalussa tai silkassa huolimattomuudessa, niin kyllä kohtalokas ajaminen on monien virheiden sanelemaa. Kuitenkin kuljettaja voi vaikuttaa omaan tekemiseensä.

Ohessa on pätkä Tuulilasin Kuukauden shokkia, jonka mukaan leikkaava ajolinja oli ainakin isossa osassa onnettomuuden syntyyn alkoholin ja renkaiden huonon kunnon vuoksi.
(Kuukauden shokki, Neljä kuoli keskitien törmäyksessä, Altti Rankka, Tuulilasi 10/1976)















Mitä paremmin olet varautunut onnettomuuden mahdollisuuteen, sitä helpompi sinun on toimia
rauhallisesti sekä säilyttää toimintakykysi.
Huomioi antaessasi ensiapua liikenneonnettomuudessa muun liikenteen aiheuttama lisävahinkojen riski. Ensiapuohjeet - Punainen Risti

keskiviikko 7. elokuuta 2024

Jyskälä vuodesta toiseen nostaa sykettä.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Jyskälä. Suurajot. Jyväskylän Suurajot. Tuhansien järvien ralli. Neste-ralli. Secto-ralli. Yhteinen nimittäjä on vuosikymmenestä toiseen jatkunut hurmio ja kansan huvi: MM-ralli. Joka vuosi on mukava kohdata ihmisiä ja kilpa-autoja luonnon helmassa.

Suomalainen autourheilubrändi on kehittynyt merkittäväksi kilpailuksi WRC-sarjassa. Onhan se maailman nopein rallikilpailu. Ajaminen on osaksi lentämistä. Aina ei ole ollut itsestään selvää, että Suomessa ajetaan huipputasolla rallia.

"Jyväskylän Suurajot oli vaarassa menettää MM-arvonsa 1986. Suomen MM-rallin pelastaminen oli viime hetken verbaalista lähikamppailua, jota käytiin hotelli Laajavuoren hississä. Pääosin siellä AKK:n puheenjohtaja Kari O. Sohlberg taivutteli taakseen Cesare Fiorion, joka oli Lancian rallitiimin päällikkö ja Fiat-konsernin urheilujohtaja."                                                (Hissipuheet pelastivat kovanaamalta, Petteri Ala-Kivimäki, Vauhdin Maailma 7/2024)

Esapekka Lappi Toyotallaan vuonna 2022 Vaherissa - Jämsässä










                   "Suomen Autoklubin urheilujohtajat kaavailivat 1950-luvun alussa parituhatta kilometriä pitkää rallia, jonka lähtö- ja maalipaikaksi ajateltiin Helsinkiä. Ajoreitin oli tarkoitus kiertää Itä- ja Keski-Suomen järviseuduilla. Rallin ajankohdaksi suunniteltiin heinäkuun alkua, jolloin valoisat yöt olisivat tarjonneet kilpailijoille mahdollisuuden "ympärivuorokautiseen maisemien ihailuun". Helsingissä ei kuitenkaan vielä ehditty ryhtyä sanoista tekoihin, kun Autoklubin Jyväskylän paikallisosasto otti aloitteen käsiinsä. Jyväskylän Suurajot järjestettiin ensimmäisen kerran 1. syyskuuta 1951. Se järjestettiin karsintakilpailuksi Monte Carlo -ralliin. Kilpailussa oli vain kaksi erikoiskoetta ja kaikki 26 matkaan lähtenyttä autoa selvisivät maaliin. Reitti kulki Lappiin, jossa Rovaniemellä oli kääntöpiste. Paluu tehtiin Kajaanin ja Kuopion kautta, jossa oli ensimmäinen erikoiskoe. Toinen erikoiskoe oli Jyväskylässä kisan maalisuoralla Yliopistonkadulla, jossa järjestettiin 250 metrin kiihtyvyys- ja jarrutuskoe."

Nykyisin rallireitti on tiivis. Erikoiskokeet ajetaan kahteen kertaan. Paviljongilla pääsee tutustumaan huoltoparkkiin. Se on ainutlaatuinen kokemus. Näkee läheltä miten auto parsitaan toisinaan kasaan.

Georg Linnamäen auto huollossa Paviljongilla vuonna 2024

Joka vuosi on joku kuljettaja, joka yllättää. Tai joku, jota on mukava seurata. Vuonna 2024 oli kiva seurata paria Sami Pajari-Enni Mälkönen.

Pari Pajari-Mälkönen Västilän maalipäässä vuonna 2024 (EK 11)

Ouninpohja pitkänä on erikoiskokeiden aatelia verrattiinpa vaikka Monte Carlon Col de Turiniin. Tänä vuonna tuo 32,98 kilometrin pituinen jättiläinen oli kokonaisena ajovuorossa ek-numeroilla 13 ja 16.

Tänä vuonna ajettu kokopitkä Ouninpohja vaati ennakkovalmisteluja Päijälän jälkeen - ammattimaista renkaanvaihtoa belgialaisittain

"Ylisanat loppuvat heti kättelyssä, kun puhe kääntyy Ouninpohjaan. Kaikki tuntevat Ouninpohjan, ja jossain mielessä voi ajatella Ouninpohjan muistavan mieleenpainuvimmat suoritukset hyvässä ja pahassa."                         (Hanaa!-lehden katsojaopas, Secto Rally Finland 2024)

"Legendaarinen Ouninpohja palaa täysimittaisena (32,98 km) reitille kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Ouninpohja ei esittelyjä tarvitse." (Katsojaopas Jyväskylään, Vauhdin Maailma 7/2024)

Kuin kylätapahtuma tai kaupunkifestari - legendaarinen Harju. Keskellä kaupunkia oleva EK on monen rallin tavoitetila, Suomessa se on ollut vuosikymmenet vaelluskohde Jyväskylän keskustassa.

(MM-ralli 2024, Virallinen kisaopas)

Jyväskylän Suurajot Harjulla, Seppo Turpeinen, 1957, Keski-Suomen museo

Rallimatka Keski-Suomeen on seikkailu. Ainakin arkea pakoon.

Hakusessa suora yhteys katsomispaikalle Päijälään vuonna 2023

sunnuntai 28. heinäkuuta 2024

Autoilun varjopuoli - kuolema voi matkata kyydissä

Vaikka autoilun lähtökohta on olla mukavaa, matka voi toisinaan katketa ikävästi. Tekniikan pettämisen hyväksyy, mutta vääjäämätöntä ei hevin - siis kuolemaa automatkalla, liikenteessä, kilparadalla tai ammatissa. 

Tuonelan varjo voi kuitenkin väijyä monin tavoin autoilijaa tai matkustajaa, vaikka muutoin automatka tai sen tarkoitus olisi iloista ja odotettua - destinaatioon kulkemista.

Jotkut onnettomuudet saavat palstatilaa silloin, kun tunnettu ja julkisuuden henkilö on uhrina. Mercedes-Benz-malli (W140) tunnetaan myöskin Diana-Mercedeksenä.

"Shortly after midnight, their Mercedes-Benz S-Class crashed into the righthand wall of the Pont de l’Alma tunnel entrance. Traveling over 60 mph, the S-280 limousine swerved into a pillar and then spun. The rear of the car smashed into one of the tunnel’s walls before crashing to a halt. They were only two miles from the Ritz."

"Dream as if you´ll live forever. Live as if you´ll die today."
(James Dean)

Ennen oli ennen, nyt on nyt - näinhän itsestään selvästi sanotaan. Aiemmin ei ollut itsestään selvää ajoneuvojen kunto, varusteet ja turvallisuus. Silti mentiin vain aikataulut ja kohteet edellä.

Viimeinen kuva James Deanista ennen kohtaloaan
- eteen kääntyvän opiskelijan Fordin kanssa?
(postikorttikuva)





















(Orange County Register)

Vuoden 1970 tienoilla Suomessa alkoi vasta kunnon keskustelu yleisen nopeusrajoituksen saamiseksi maahan. Sitä ennen...mentiin vaikka millä tilannenopeudella. Matalalentoa eli historiallista destinaatiomatkailua.

"Mediassa käynnistyi ennen näkemätön kampanja nopeusrajoituksia vastaan. Eräät kirjoittajat esittivät, että jokaisen pitää saada päättää omasta ajonopeudestaan. Erikoista oli, että asialla olivat monet julkkistoimittajat. Seurauksena oli, että nopeusrajoitukset siirtyivät vielä muutamalla vuodella. 1973 Presidentti Kekkonen kysyi uudenvuoden puheessaan, ”onko liikenneoloissamme jotakin vialla, kun meillä ei ole vieläkään yleisiä nopeusrajoituksia”. www.suomenmaa.fi/mielipide/vapaa-nopeus-historian-pahin-virhe/

Ainakin tuolloin road trip -ajamista ja destinaatiomatkailua siivittivät jatkuvat riskit ja onnettomuusuhat.

Nykyään Suomessa liikenteessä kuolleiden trendi on ollut laskeva. Joskus oli hurjaa, kun oli vapaat nopeudet.

"Vuonna 2023 tapahtui ennakkotietojen mukaan 2 927 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 183 ja loukkaantui 3 626 ihmistä."

Joskus kuitenkin sattuu se pahin mahdollinen. 

Matka katkeaa. Lopullisesti. Kuten valtatiellä 13. Enää ei ollut "aina kiire jonnekin". 

"Lauantai-ilta, 28. huhtikuuta 1973. Rantasaunasta Äänekosken Hietamalla nousee savu. Kiimasjärvestä Naarajärveeen laskeva Suojoki höyryää, sillä ilta on jäähtynyt. Räntääkin tihuuttaa. Rannalla ollaan jo miinuksen puolella. 300 metrin päässä alajuoksulla joen ylittää valtatie 13. Kylmä hohkaa vaneripintaiselle Suojoen sillalle, mutta Veikko Sandelin, 39, ei kanna siitä murhetta. Ravimies nauttii perheineen vapaaillasta kotitilallaan. 

Kello on muutamaa minuuttia vaille yhdeksän, ja ilta alkaa hämärtää. Veikko lopettelee saunomista ja lähtee nousemaan kolmen vähän yli kymmenvuotiaan poikansa kanssa saunapolkua ylös. Joenuoma kantaa ääniä tieltä päin maaseudun hiljaisuudessa. Yhtäkkiä kuuluu jotain, johon Veikko kiinnittää huomiota.  

"Ensin kuului pohinaa ja hetken päästä rysähti, Veikko muistelee nyt, 40 vuotta vanhempana. Pohina tuli kovaa vauhtia ajaneesta autosta. Ja se rysähdys. Sandelin ymmärtää heti, että Saarijärven suuntaan johtavan sillan tuntumassa on tapahtunut paha onnettomuus."  www.is.fi/kotimaa/art-2000000607673.html

Sammy Babitzin ja kaksi muuta kuolivat tuossa onnettomuudessa. Se oli monen asian summa, mutta tuolloin mentiin kovaa - niin elämässä kuin liikenteessä. Kohtalon ivaa, mutta tuosta tragediasta (ja jasta) muistuttaa legendaardiseen maineeseen noussut Sammyn Syksyn Sävel -voittokappale.

"Daa daa daa-da daa-da
Kiitää alla autostrada
Aina kiire, kiire jonnekin on, on, on
Daa daa daa-da daa-da
Hiki pintaan täytyy saada
Pojat antaa mennä siitä vain näin! "
(Sammy Babitzin: Daa-da daa-da)

www.is.fi/kotimaa/art-2000000607673.html

Kilpa-autoilu kasvattaa luonnollisesti vammautumisen ja kuoleman riskiä. Nopeus, tekniikka, olosuhteet ja kilpailutilanne ovat syistä ne keskeisimmät onnettomuuksiin.

Nürburgring 30.5.1970 ja 1000 km:n ajon harjoituspäivä. Teknisen ja inhimillisen sattuman kautta traaginen onnettomuus, jossa Hans "Hasse" Laine menehtyi.
"Hans Laineesta olisi tullut ensimmäinen suomalaiskuski formula ykkösissä ellei muutama pieni yksityiskohta olisi mennyt pieleen Nürburgringin pahamaineisella radalla."
Kohtalo puuttui peliin nopean suomalaisen kohdalla. Hasse osasi ajaa autoa kuin autoa - ja pinnalla kuin pinnalla. Vuonna 1969 oli Jyväskylän Suurajojen voitto hyppysissä, kunnes tekniikka petti alta...
"Van Lennepin harjoitusvuorolla auton etuspoileri oli hajonnut vasemmasta etusiivestä, kun kulma oli osunut radalla johonkin. Se piti korjata, mutta hollantilaisen tullessa varikolle Porschen mekaanikot olivat muualla töissä. Kun Hasse hyppäsi yllättäen autoon ja lähti sillä vielä radalle, hajonnut spoileri oli ehditty irrottaa, mutta uusi oli jäänyt asentamatta koriin. Nyppylällä vastatuuli pääsi sitten auton alle ja nosti sen kohtalokkaasti ilmaan. Nürburgring oli vaatinut taas yhden uhrin."
"Kilpa-ajajalla ei ole aikaa pelätä. On vain ajettava niin lujaa kuin voi."
(Hans Laine, Sebring 12 tunnin ajot, tammikuussa vuonna 1970)
Lainaukset yllä ja kuva alla: Ilta-Sanomat, Bensaa suonissa -erikoislehti, Hyppy kuolemaan, Petri Lahti, 2019

Hans Laine oli nopea asfaltilla ja myös soratiellä

Liikenne vaatii huomiota - jatkuvasti - ja keskittymistä. Ihan selvinkin päin. Jos ajat, et ota.

Lainaus, joka kertoo elämän arvaamattomuudesta. Ehdoton stoppi, jos varoitusmerkkejä on ilmassa kuljettajan ajokyvyn suhteen.
"Ystäväni sanoi heille, että eivät nousisi Jeren kyytiin. Hän oli huomannut, että Jere on sekavan oloinen ja humalassa, joten kyyti ei olisi turvallista. Ensimmäisellä kerralla he eivät nousseet kyytiin.
Naisen mukaan pienen vauvan vanhemmat ja heidän seurassaan ollut nuori mies olivat yrittäneet saada muuta kyytiä pois mökiltä, mutta tämä ei ollut kuitenkaan onnistunut. Lopulta turmakuski oli palannut mökille ja hakenut heidät kyytiinsä varhain lauantaiaamuna hieman ennen kello kuutta."

Tahallista äkkipysäystä ei voi oikein ennakoida.

"Poliisi uskoo, että nuori mies ajoi eilen tarkoituksella päin vastaantulevaa autoa. Poliisi oli etsinyt nuorta miestä jo aiemmin, koska hänen halustaan ajaa kolari oli tehty ilmoitus. Miestä ei kuitenkaan tavoitettu."

Äkkipysäys voi tulla yllättäen. Ammattiautoilijallekin.

"Ilta jatkui Katajanokan Kasinolla. Myöhemmin muisteltiin, että Risto Jarva vaikutti illan aikana tyytyväiseltä ja onnelliselta. Seuraavana aamuna tuli järkyttävä tieto: Risto Jarva oli kuollut yöllä taksissa, joka murskaantui kuljetusauton alle. Hän oli kuollessaan vain 43-vuotias.

Myös taksinkuljettaja kuoli. Ajokeli oli ollut vaarallisen liukas.

Sitten tuli odotettu ensi-ilta. Kukaan tuskin aavisti, että kohta juhlittua ohjaajaa ei enää ole.

Risto Jarva ei ehtinyt nähdä elokuvansa hyviä arvosteluita. Jäniksen vuosi myytiin moneen maahan ja sitä ylistettiin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla."

www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000005483121.html

On myös mahdollista, että viimeinen matka voi alkaa nousemalla väärän auton kyytiin... On vaikea sanoa mysteereiksi jääneissä katoamistapauksissa mitä on tapahtunut, mutta mutta matkakyyti voi olla kuolemaksi.

"Merja kulki liftaamalla myös työmatkat. Vielä 1980-luvulla kyseessä oli tyypillinen maaseudun nuorten tapa liikkua. Vaikka oli tiedossa, että liftarit saattoivat päätyä joskus tilanteisiin, jotka olivat vaarallisia etenkin nuorille naisille, vaaraa ei vielä pidetty niin todennäköisenä, että tavasta olisi yleisemmin luovuttu. Liftareita myös otettiin herkemmin kyytiin kuin nykyisin. Jotenkinhan maaseudun nuorten oli päästävä kaupunkiin, eikä vanhemmilla ollut aikaa tai rahaa päivittäiseen kuskaamiseen."

(Kotiinsa liftannut Merja Vaara ei koskaan päässyt perille - kirjasta Väärän auton kyytiin, Päivi Hannula, Tammi 2024)


Lainaus kirjasta: "Miehellä oli japanilaistyylinen, vaalea auto"


Destinaatiokuskin automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen.

Automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen. Automatkahan on oikeastaan ydinasia, jota toteuttamaan on itseliikkuva automobiili kehit...