Datsun Bluebird on Suomessa tutummin luupää. Se loi Datsunin mainontaan ja markkinointiin pitkäaikaisen sloganin "Datsun kestää".
Miten tähän päädyttiin? Alkuunhan lähdettiin sloganeilla "Tiivistettyä ylellisyyttä parhaimmillaan" ja "Datsun saa helposti ystäviä".
Japanilaisten autojen markkinointitarinassa on ollut samoja piirteitä kuin myöhemmin korealaisten autojen sekä nykyisin kiinalaisten kanssa. Mistä syntyy brändimielikuva - siitähän Euroopassa ja Suomessa on ollut kyse uuden edessä. Nykyisin myös käyttövoimakin sekoittaa pakkaa. Datsunin tullessa oli ehkäpä helpompaa 1200-kuutioisen bensiinimoottorin ollessa valtavirtaa. Nyt uusia maita ja merkkejä liitetään alusta lähtien sähkömoottoreihin. Kiinalaisten kohdalla on nyt ihan samanlaista problematiikkaa tunnettuuden kanssa.
 |
| Ensimmäinen suomalaisille markkinoitu japanilainen henkilöauto Datsun Bluebird 1200 esillä Oulussa 4.9.1962 (Museovirasto) |
Alkuun japanilainen auto oli ihmetyksen kohde Euroopassa. Tekniikan Maailma oli tiettävästi ensimmäinen eurooppalainen media, joka sai koeajaa Datsunin vuonna 1962. Kansainvälisesti merkki muuttui valmistajan nimen mukaan Nissaniksi kaksikymmentä vuotta myöhemmin.
 |
| Tekniikan Maailman tekninen toimittaja Jussi Juurikkala katsoi myös koeajon yhteydessä kristallipalloon (Tekniikan Maailma 10/1962) |
Suomi oli oivallinen testikenttä Eurooppaan. Keliolosuhteet, autojen saatavuuden ja tuonnin helpottaminen valtiovallan toimesta auttoivat. Itse asiassa Norjassa yritettiin ensin, mutta se kuvio ei toiminut. Toista on ollut sähköautojen kohdalla nykyään...
"Autokeskus Oy aloitti Datsun-henkilöautojen maahantuonnin Suomeen vuonna 1962. Tuolloin sen ja Nissan Motor Companyn välillä solmittiin maahantuontisopimus ja ensitilaus, joka
käsitti 710 kappaletta Datsun-autoja. Nissan oli
jo tätä ennen avannut vientiväylät Aasiaan,
Australiaan, Amerikkaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, mutta Eurooppa ”viimeisenä linnoituksena” oli jäänyt odottamaan.
Vuoden 1962 alussa yhtiö odotti suurta mahdollisuuttaan avata Datsun-autonsa markkinoimiseksi sillanpääaseman, josta voisi ponnistaa
myös muualle Eurooppaan. Tilaisuus koitti samana syksynä, kun helsinkiläinen Autokeskus
Oy ja sen toimitusjohtaja Eric H. Broman olivat
valmiita tuomaan Datsunin Suomen vastikään
vapautuneille henkilöautomarkkinoille.
Japanilaisten henkilöautojen alkutaival Suomen markkinoilla on 1960-luvulta lähtien kiinnostanut muun muassa journalisteja ja akateemisten opinnäytetöiden tekijöitä. Syy tähän on
selvä, sillä Suomen automarkkinoiden ja japanilaisen autoteollisuuden suhde oli poikkeuksellisen merkittävä Euroopassa 1960-luvulla."
(Miten Suomesta tuli
japanilaisen auton
maahantuonnin
sillanpääasema
Euroopassa vuonna
1962?,
Juha Sahi, Historiallinen Aikakauskirja 3/2013)
 |
| Japanilainen auto oli todellinen harvinaisuus 1960-luvun alussa Euroopassa (Tekniikan Maailma 10/1962) |
"Nissanin vienti Suomeen oli vuosikymmenen lopulle saakka suurempaa kuin mihinkään muuhun Euroopan maahan. Muut japanilaiset autovalmistajat seurasivat Nissanin esimerkkiä, ja
Suomesta tuli koko japanilaisen autoteollisuuden
merkittävin vientikohde
Euroopassa 1960-luvulla. Menestys ei tullut ilmaiseksi, sillä Autokeskus
ja Nissan joutuivat tekemään huomattavia uhrauksia onnistuakseen Datsunin markkinoinnissa vuosina 1962–1963."
(Miten Suomesta tuli japanilaisen auton maahantuonnin sillanpääasema Euroopassa vuonna 1962?,
Juha Sahi, Historiallinen Aikakauskirja 3/2013)
"Uskoa ja toivoa Datsunin menestykseen löytyi, mutta vastatakseen kilpailijoidensa esittämään haasteeseen, oli Autokeskuksen tartuttava sellaisiin markkinointikeinoihin, joiden avulla voitaisiin korostaa Datsunin laadun ja
kestävyyden paremmuutta kilpailijoihin verrattuna."
"Aluksi Datsunien myynti ei sujunut kovin vauhdikkaasti, sillä pitkälti Austiniin perustunut malli oli jo vähän vanhanaikainen."
Ensin piti osallistua autourheiluradoille, jotta kestävyyttä pystyttäisiin demoamaan. AKK esti luokittelun, joten piti keksiä jotain muuta. Syntyi huima kampanja, joka onnistui ennen sosiaalista mediaa!
"Finn-Ad:n toteuttamat mainoskampanjat varmastikin vaikuttivat positiivisesti
Datsunin menekkiin, mutta keväällä 1963 tarvitsivat Autokeskus ja Nissan markkinointiponnisteluidensa tueksi jotakin ennen kokematonta, jonka vaikutuksesta
Datsunin kestävän auton maine kiirisi kaikkialle Suomessa. Autokeskuksessa ymmärrettiin, että mahdollisimman suuren näkyvyyden saavuttamiseksi auto oli asetettava julkiseen testiin, joka olisi vaikeampi kuin mitkään aikaisemmat kokeet.
Näiden tekijöiden lisäksi oli testin suorittavan tahon oltava luotettava, jotta väärin
käytöksiä ei pääsisi syntymään. Vastaus näihin kysymyksiin löytyi, kun Autokeskuksessa keksittiin ehdottaa Nissanille, että tämä haastaisi Teknillisestä korkeakoulusta Teekkarien Autokerhon ajamaan Datsun Bluebirdiä niin pitkään kuin auto
vain kestäisi.
Nissan suostui ehdotukseen ja valmistelut sen toteuttamiseksi aloitettiin viipymättä. Teekkarien koeajoa siivitti mainoslause ”Datsun kestää”, sillä tämän testin jos jonkin oli määrä osoittaa sekä kilpailijoille että suurelle yleisölle
Datsunin kestävät ominaisuudet mutta myös Autokeskuksen peräänantamattomuuden huhujen keskellä. Koeajo käynnistyi 20. huhtikuuta ja se kesti yhteensä 12 viikkoa."
Mobilia on tallentanut Finna-tietokantaan mainoskuvan tuosta automarkkinoiden historian yhdestä merkittävimmistä ja mielenkiintoisimmista mainoskampanjasta Suomessa.
.jpg) |
| Kulttuuri- ja markkinointihistoriallinen tallenne Finnassa (Mobilia) |
"Japanilaiseen uuteen automerkkiin ei aluksi oikein luotettu, minkä takia Teekkarien Autokerho tempaisi ajamalla yhdellä Bluebirdillä yötä päivää. Suunnitelmissa oli ajaa 50 000 kilometriä, mutta kun auto kesti mainiosti, matkaa jatkettiin. Kolmessa kuukaudessa matkamittariin kertyi 100 645 kilometriä. On hyvä muistaa, että kuusi vuosikymmentä sitten tiet olivat aika lailla kehnompia kuin nykyisin."
 |
| Uusi Bluebird-malli tuli markkinoille (Tekniikan Maailma 13/1964) |
"Tilanne muuttui pari vuotta myöhemmin seuraavan ”Luupää”-sukupolven myötä ja vuonna 1965 Datsun-myynti pääsi täyteen vauhtiin. Siinä vaiheessa suomalaisten ennakkoluulot olivat hälvenneet ja usko kaukomaan tuotteiden laatuun ja kestävyyteen kasvoi."
"Asiakkaat kuitenkin pitivät uudesta Bluebirdistä. Automalli oli vuonna 1964 Japanin eniten myyty henkilöauto ja japanilaismallien ylivoimainen ykkönen myös Suomessa."
(Luupääksi ristitty, Marko Mäkinen, Tekniikan Maailma 4/2025)
 |
| Markkinointi ja maine kantoivat - mallisarja 410 oli menestys (Tekniikan Maailma 4/2025) |
 |
| Nykyomistajan mukaan Datsunilla on aina mukava lähteä kesäisin jätskikioskille ajelemaan (Tekniikan Maailma 4/2025) |
"Markkinointi oli tehokasta ja ulkonäkö miellytti, joten Datsun Bluebird oli epätavallisen suosittu ja osa autoista oli myyty jo ennen niiden saapumista laivalla Suomeen."
.jpg)
_poster.jpg)
