Ford 100 vuotta Suomessa.

Ford-autojen merkitys on ollut suuri maassamme. T-Fordista se alkoi - jatkuen menestyksellisenä maahantuonnin alettua virallisesti 100 vuotta sitten. Juhlavuosi on tänä vuonna näkynyt ja kuulunut. Onhan niin monella meillä kokemuspohjaa automerkistä. Mielipiteitä ainakin...

Vuonna 1926 perustettu Ford Motor Company of Finland OY/AB on yksi Suomen vanhimmista automaahantuojista, ja yhtiön rooli Suomen autoistamisessa, maatalouden koneellistamisessa ja uusien työmenetelmien ja palveluiden tuomisessa on suuri. Sota-aikoina ja niiden jälkeisessä jälleenrakennuksessa Fordin rooli Suomessa oli merkittävä.

Auto- ja liikennetoimittajat ry:n jäsenet - Auto- ja liikennetoimittajat ry

Sadassa vuodessa Ford on ollut osa suomalaista liikkumisen historiaa monella tavalla. merkin henkilöautot, kuorma-autot, pakettiautot ja traktorit ovat palvelleet niin työssä, maataloudessa kuin perheiden arjessa.

T-Ford nosti kansan pyörille – Fordin 100 vuotta Suomessa näkyvästi esillä Classic Motorshowssa

                    Maahantuonnin vuonna 1926 myymä Ford T-malli. (Kuva Marko Mäkinen)
                      (Ford Suomessa 100 vuotta – juhlavuosi käynnistyy nyt | Oy Ford Ab)

Ford on Suomessa ollut esillä monella tavalla -
Mustangin milestone oli vuonna 2024 (60 vuotta ikonista brändiä)

Huhtikuun 10. päivänä vuonna 1926 pidettiin helsinkiläisessä asianajotoimistossa Ford Motor Company of Finland O/Y:n perustuva kokous, joten kyseinen päivämäärä oli luonteva hetki viettää Oy Ford Ab:n merkkipäivää. Sen kunniaksi Ford-maahantuoja järjesti yhtiön sadan vuoden historiaa nostattavan tilaisuuden Helsingin Messukeskuksessa. Poikkeuksellisen pitkää merkkiedustusta arvostetaan myös päämiehen suunnalta, sillä juhlallisuuksiin osallistui Fordin Euroopan-toimintojen presidentti Jim Baumbick.

Sadan vuoden Fordit - Klassikot

Oy Ford Ab on perustamisestaan lähtien ollut Suomessa edelläkävijä monessa asiassa. Yritys on tuonut tänne Amerikasta ja Euroopasta ajoneuvojen lisäksi uusia, kansainvälisiä tuulia liiketoimintaan ja työskentelytapoihin. Ford siirtyi Suomessa jo vuonna 1927 viisipäiväiseen työviikkoon, on kehittänyt systemaattisesti koko historiansa ajan jälleenmyyjäverkostoa ja yhteistyötä liikkeiden kanssa sekä järjestänyt kattavia koulutusohjelmia maahantuonnin ja liikkeiden henkilöstölle. Uudet tuotteet on esitelty suurelle yleisölle ja lehdistölle auto- ja traktorinäyttelyissä ja -karavaaneissa jo 1920-luvulta alkaen. Asiakaspalvelun rooli on ollut merkittävä koko historian ajan.

Ford Suomessa 100 vuotta – juhlavuosi käynnistyy nyt | Oy Ford Ab

Ford Focus Katajiston ja Aulangon maisemissa

"Ilman Fordia moni asia olisi paljon huonommin kuin nyt on."

(Pääkirjoitus: Henry Ford, Mainostaja 6/1935)

Erva-Latvala Oy oli yksi ensimmäisistä mainostoimistoista ja suurin ennen sotia. Julkaisemassaan Mainostaja-lehdessä nostetaan Ford keskeiseksi asiakkaaksi maahantuojan 10-vuotistaipaleella.

"Tätä lehteä kustantava yhtiö tulee jouluk. 1 p:nä toimineeksi 10 vuotta. Siitä syystä olemme tämän numeron kansilehdelle pyytäneet Henry Fordin kuvan. Toimistomme saa nimittäin suureksi osaksi kiittää syntymisestään maailman kuuluisinta autokuningasta." 

(Pääkirjoitus: Henry Ford, Mainostaja 6/1935)

Henry Ford ymmärsi liikemiehenä mainonnan merkityksen erinomaisesti tuotannon jatkeena (Pääkirjoitus: Henry Ford, Mainostaja 6/1935)

Fordin maahantuonnin perustamisen merkitys on ollut suuri ja ainutlaatuinen Suomessa. Yritys on toteuttanut aina kulloisessakin ajassa moderneja ja uusia dynaamisia toimintatapoja. Maahantuotujen henkilöautojen valmistusmaita on ollut useita (Yhdysvallat, Englanti, Saksa, Belgia, Ranska ja Brasilia).

Dynaamista A-Fordin lanseerausmarkkinointia (10 vuotta Fordia, Mainostaja 6/1935)

Ford on ollut tunnettu merkki jo Suomessa ennen yhtenäistä maahantuontia. Auton ja tien museo Mobilian amanuenssi Mikko Pentti on perehtynyt erityisesti T-Fordin aikakauteen Suomessa.

Fordin historia Suomessa ulottuu T-mallia vanhempiin aikoihin. Suomeen tuotiin jo ennen ensimmäistä maailmansotaa joitakin kymmeniä eri mallisia Fordeja eri puolille maata. Mitään yhtenäistä maahantuontia ei vielä ollut, vaan autoja toivat sekä Yhdysvalloista palanneet siirtolaiset että suomalaiset autokauppiaat. Fordilla oli 1920-luvun alussa useita maahantuojia. Työkoneiden puolella oma lukunsa oli Oy Agros, joka sai yksinoikeuden Fordson-traktoreille jo 1919 ja tilasi heti 150 uutta traktoria, jotka tulivat seuraavien vuosien aikana.

(Ford Model T Suomessa, Mikko Pentti, Automobiili 5/2025)

Ford Puma Roihupellon teollisuusalueen kupeessa

Traktorit ovat olleet merkittävä osa Ford-merkin tunnettuutta Suomessa. 

Keväällä tulee kuluneeksi 60-vuotta kun Jorma Ylikomi avasi Ford-traktoriliikkeen Ylikomi Oy:n Tampereella. 1965 hän perusti oman Ford-traktoriliikkeen Ylikomi Oy:n. Se oli Suomen ensimmäinen Ford-liike joka myi ainoastaan traktoreita, ei autoja.
Joten hänen veljenpoikansa, Jämjössä Blekingessä asuva Harri Ylikomi ajatteli että nyt sopii hyvin tehdä kirja hänen sedästään ja firmasta. Ajankohta sopii myös kun Suomen Ford täyttää 100-vuotta vuonna 2026.

Jorma Ylikomi - Traktorikauppaa ja moottoriurheilua - Föreningen ruotsi.info

Ford-näyttely Helsingin Messuhallissa 25. huhtikuuta 1956 (Erkki Voutilainen 1956, Museovirasto)

Ford GT Ahveniston moottoriradan varikon kupeessa

Kuorma-autoja Ford tekee edelleen mm. Turkissa. Suomessa kulta-aika oli sodassa ja sen jälkeen 1970-luvun lopulle saakka. Maahantuonti hiipui 1980-luvun puolella. Pakettiautojen ikoni Transit sen kuin porskuttaa edelleen.

Kuorma-autot olivat Suomen sotatalouden kriittinen perusrakenne vuosina 1939–1944. Erityisesti Henry Fordin mahdollistamat Ford M40 "Hävittäjä" -kuorma-autojen massatoimitukset paransivat huoltovarmuutta, standardoivat huoltoa ja pienensivät logistista epäonnistumisriskiä ratkaisevina vuosina.

Kuorma-autot olivat Suomen sotatalouden kriittinen perusrakenne vuosina 1939–1944

Ford Transit (Helsingin kaupunginmuseo 1973)

Henry Fordin Säätiön tavoitteena on edistää moottoriliikenteen ja koneellisen maatalouden opetus- ja tutkimustyötä Suomessa. Säätiö on tukenut suomalaista opetusta ja tutkimusta jo vuodesta 1947 alkaen ja on toimintansa aikana jakanut apurahoja yli 10 miljoonaa euroa sekä yksityishenkilöille että erilaisiin tieteen, tutkimuksen ja liikenneturvallisuuden hankkeisiin.

Henry Fordin Säätiö – perustettu vuonna 1947

Ford, autourheilu ja Suomi ovat olleet merkittävä yhdistelmä maailmalla.

Rallimuseon ystävät ry:n kevään jäsentilaisuus eli Rallin ilta järjestettiin 16.4.2026 Mobiliassa. Lämminhenkisen illan teemana oli Ford 100 vuotta Suomessa -juhlavuoden kunniaksi Fordin rallitallin toiminta Suomessa. Aiheesta saapuivat kertomaan muistojaan Kyösti Hämäläinen ja Sebastian Lindholm. Illan aikana Rallimuseon kokoelmaan saatiin myös upea lahjoitus, kun Timo Mäkisen poika Tommy Mäkinen luovutti isänsä kypärän Mobilian toimitusjohtaja Mika Hautalalle. Kypärä oli Mäkisen käytössä Escort-kaudella 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Iltaa oli komistamassa myös replica-versio Timo Mäkisen Ford Escort Twin Camista.

Rallimuseo - Facebook

Timo Mäkisen Escort-replica Rallin illassa 16.4.2026 

Ford-tarinoita ja -sanontoja riittää.

T-Fordeja kasattiin Porissa lähes sata vuotta sitten – tässäkö ainoa jäänne karhukaupungin autoteollisuudesta? | Yle

Ford T Model myytiin Sastamalasta muutamassa päivässä - Satakunnan Kansa (maksumuuri)

Harvinaisuus: Tero Isokallio omistaa liki 100 vuotta vanhan Ford-T Doctor’s coupen - Satakunnan Kansa (maksumuuri)

Hävittäjä-Ford V8 - onko tässä Suomen sotahistorian merkittävin auto?

Jorma Ylikomi - Traktorikauppaa ja moottoriurheilua

Fordin huippukallis tehopakkaus päätyi Suomeen - Ilta-Sanomat

Fordiin liittyviä sanontoja? - Ford-Club Finland

Kyösti ”Hämy” Hämäläinen on voittanut rallissa Suomen mestaruuden ennätysmäiset 13 kertaa, mutta on mestarillakin joskus katto kääntynyt lattiaksi | Vauhdin maailma

Kadonnut automuseo Suomessa - Stensböle.

Maailmalla tulee vastaan toisinaan mitä ihmeellisempiä lato- ja museolöytöjä. Välillä löytyy Bugatti- tai Facel Vega -tasoisia aarteita. Tai ihan vaan tavallisia perusautoja; Triumpheja, Fiateja tai Sitikoita.

Suomessa on mahdollisuus törmätä myös lato- tai metsälöytöihin. Harvemmin kuitenkaan ihan kokonaiseen navettarakennukseen, jossa on toiminut aikoinaan automuseo! Sittemmin on sellainen löytynyt Suomesta - Stensbölen kadonnut automuseo Porvoon kupeesta.

Mikä oli Stensbölen automuseo? 

Ensimmäinen suomalainen automuseo sijaitsi nykytiedon mukaan Porvoossa, Stensbölen kartanossa. 

Baltialais-ruotsalaisiin aatelissukuihin liitetty Stensbölen kartano on yksi vanhimpia ja tärkeimpiä maassamme. Seitsemisen kilometriä Porvoosta, vanhojen autokaunottarien hurmaama Iván Wallensköld-Rotkirch avasi entiseen satapäisen karjan kivinavettaan Suomen ensimmäisen automuseon, jonka avajaisia vietettiin vuonna 1964. Seuraavina vuosina pieneen, sopimuksesta avoimeen näyttelyyn pääsi tutustumaan runsaslukuinen yleisö. 

Stensbölen kadonnut automuseo - Mobilia

Mersun ja Chryslerin ajan patina - vuosikymmenien jälkeen
(Stensbölen kadonnut automuseo - Mobilia)

Näytteillä oli toistakymmentä vanhaksi katsottua autoa, jotka olivat käytännössä tuolloin juuri nykyisen museoajoneuvoiän saavuttaneita. Vuosien saatossa osa autoista katosi ja tilalle tuli toisia. Autojen tiedot oli kirjoitettu vähintään luovalla tavalla ja ylipäätään museota leimasi melkoinen tee-se-itse-henki. 

Ei ole ihme, ettei Stensbölen Automuseota moni muista tai oikeastaan miellä sitä edes museoksi. Kokoelman autoista kuitenkin aina silloin tällöin vilahti kuvia harrastelehdissä.

Stensbölen kadonnut automuseo - Mobilia

Automuseo? (Stensböle gårds husdjursstallar från år 1912, Ivar Ahlmark 1929, Stensböle gårds arkiv)

Toiminta hiipui 1980-luvulle tultaessa, ja 2020-luvulle tultaessa omistajanvaihdos kiihdytti navetan tyhjentämistä. Kokoelman oli perinyt kuvataiteilija Viggo Wallensköld, joka  toivoi autojen pysyvän Suomessa. Ratkaisu löytyi Automuseoiden Neuvottelukunta ry:n jäsenmuseoista, joille Viggo lahjoitti isänsä kokoelman.

Kokoelma painui vähitellen unholaan, vaikka silloin tällöin siellä kävi mm. Mobilisti-lehden K. L. Bremer. Autojen kohtaloa oli pohdittu jo kartanon lahjoittamisesta lähtien. Ne olivat nyt Viggon omaisuutta, eikä museon avaaminen navetassa ollut enää realistinen ajatus.

(Taiteilijan automuseo, Anni Antila, Automobiili 5/2025)

Anni Antilan seikkaperäinen automuseo-artikkeli
(Taiteilijan automuseo, Anni Antila, Automobiili 5/2025)

Toukokuussa 2026 Stensbölen Automuseon autot tulivat nähtäville hajautettuna näyttelynä eri puolilla Suomea. Hajautettu näyttely avattiin yhteisesti 2.5.2026 Lahden Classic Motor Show’ssa, ja sen jälkeen autot ovat näytillä kunkin museon aukioloaikojen mukaan vuoden 2027 loppuun asti.

Kaikkiaan kokoelmaan kuuluu 11 autoa ja erillisiä osia. Ajoneuvot saivat uudet kotinsa Espoon Automuseosta, Etelä-Karjalan Automuseosta, Kruunupyyn Saab-museosta, Linja-auto- ja koriteollisuusmuseo Laviasta, Myllyn Vanhat Autot -museosta ja Vehoniemen Automuseosta. Kokoelman rinnalla kaksi kartanon omistajaperheen käytössä ollutta autoa siirtyivät Auton ja tien museo Mobiliaan. Kaikki ajoneuvot tulevat olemaan yleisön nähtävillä osana Stensbölen automuseon tarinaa.                                   (www.facebook.com/mobilia.fi/posts/ 4. syyskuuta 2025)

Auton ja tien museo Mobilia saa kaksi autoa, Austin A70 Herefordin ja Mercedes Benz 170 S:n
(Stensbölen kadonnut automuseo - Mobilia)

Auton ja tien museo Mobiliassa pääsee tutustumaan Wallensköld-Rotkirch-suvun käytössä olleisiin Austin A70 Herefordiin ja Mercedes Benz 170 S:ään ja Stensbölen Automuseon tarinaan.

Stensbölen kadonnut automuseo -näyttely on Mobiliassa 4.5.2026–31.12.2027.

Aiheesta lisää:
Mobilian Uutiset 2026
Taiteilijan automuseo, Anni Antila, Automobiili 5/2025
Stensbölen kadonnut automuseo - Mobilia

Menneen talven 2025-2026 koeajoja.

Menneenä talvena 2025-2026 tuli kokeiltua sähkö- tai hybridiautoilua pääasiallisesti kylmän sääalan vallitessa. Pääasiallinen kokemus oli luonnollisesti rangen lyhenemä, mutta ajamisen hauskuuttakin löytyi kyllä.

Mitä pitempi matka on kyseessä, saa selville siirrettävän auton ominaisuuksista yhtä ja toista. Talvi kertoo omaa tarinaansa.

"Siirtoajo on lisääntyvä ajamisen ja automatkailun muoto. Se on suorastaan uutta nykyajan autoilukulttuuria. Arjesta irti - niinhän sanotaan. Siirtoajo voi olla hauska ja vaativakin seikkailu. Varsinkin jos et tiedä minkä kuntoista autoa lähdet siirtämään. Lähtökohta on tietysti se, että siirrettävän kulkupelin pitää täyttää liikennekelpoisuuden vaatimukset."

(Destinaatiokuski)

https://destinaatiokuski.blogspot.com/2025/08/sita-siirtoajon-tunnelmaa.html

Kia Optima oli hybridi. Sillä tein pikaisen ajolenkin Tampereen lähistöllä joulun alla. Auto oli käytetty ja aivan mainio ajokokemus. Tästä en varsinaista blogitekstiä tehnyt.

Tässä hybridi-Kiassa ärsytti käsikäytöllä stick, joka ei näyttänyt
mikä pykälä on päällä ja mihin nopeusalueelle seuraavaksi siirtyy  

Tuli siirtoajettua Kanta-Hämeestä Satakunnan suuntaan pari vuotta vanha ja vähän ajettu Hyundai Kona Hybrid. Reissussa sai muodostettua kuvan autosta ja sen ominaispiirteistä.

https://destinaatiokuski.blogspot.com/2025/11/siirtoajossakin-saa-selkoa-autosta-ja.html

Kona ja valtatie 11

Pitkään on ollut harkinnassani kokeilla ns. yhteiskäyttöautoa. Taloyhtiöillä on tarjolla esimerkiksi Omago-autoja. Tälläistä kokeilin. Vakiovuokra-auton Opel Corsa-e -varauksen olinkin jo tehnyt. Kurkistin ikkunasta hetken ennen varauksen alkua, että onko autossa lunta skrapattavana. Ohoh, siellä olikin lumesta vapaa Toyota Aygo X! No, tällä sitten ajoin kahden päivän aikana.

https://destinaatiokuski.blogspot.com/2026/01/omago-autolla-liikenteessa.html

Aikamoinen kierroskone oli Aygo X talvipöperössä

Itse ajoin mutkatietä noin 30 km, ja poikani n. 75 km. Ajo oli sekalaista, mutta pääpaino oli valita pikkuteitä ensin Hämeenlinnasta Harvialaan, ja sitten kaupungin läpi vanhoja tieosuuksia Iittalaan ja takaisin. Auton range näytti alussa 300 km. Todellinen ajomäärä oli 106 km, ja jäljelle jäi 52 km:n range. Lämpöä säästeltiin, ei niinkään voimaa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa. Ajamistahan sitä testattiin.

https://destinaatiokuski.blogspot.com/2026/01/opel-yhteiskayttoautolla.html

Parolannummella liikenteessä

Ei paha. Niin lähellä alfaromeomaista tuntua, kuin sähköauto voi olla. Näin autoa koeajaneet kertoivat. Alfa Romeo Junior Veloce oli koeajettavissa Alfa Romeo -kerhojen jääratapäivän yhteydessä tammikuun lopussa Harviala Icerange -peltojääradalla. Mikä Junior? Auto on kompakti. Tärkeät merkkiyhdisteet ovat muotoilu, ajettavuus ja tehokkuuden tuntu. 

https://destinaatiokuski.blogspot.com/2026/02/alfa-sahkoisti-ajamista.html

Lähtö lämpimästä kylmään

Mitsubishi Outlander on isokokoinen. Se on hyvätapainen ja kulkee kyllä, muttei ole mikään sporttinen tykki. Se on herraskainen ajopeli - lempeä mammutti. Parhaiten ison koon huomaa tuulilasin läpi nähdessään keulan. Konepelti muodostaa massiivisuudessaan kuorma-automaisen vaikutelman - vähintään perinteisen maastoauton. Nykyään tehdään isoja, jopa kolhoja tai ainakin mittojen arvioinnin kannalta vaikeasti hahmotettavia SUV-autoja. Mitsubishi on PHEV eli "letkuhybridi", jolla on mukava taittaa matka-ajoa.            https://destinaatiokuski.blogspot.com/2026/02/lempea-mammutti-mitsubishi-outlander.html

Outlander Pälkäneellä

"Olemme yllättävän vähässä ajassa kasvaneet siihen, että auton ulkopuolinen maailma ruokkii uteliaisuuttamme ja saa meidät haluamaan lisää. Me olemme tottuneet siihen, ettemme tiedä, mitä eteemme aukeaa seuraavan mutkan takaa."

(Aino Huilaja, Pakumatkalla, Otava 2021)

Omagon minileasing-Yaris itselataavana hybridinä on ollut ajossa kolmen kuukauden ajan - helmikuusta huhtikuuhun. Matka-ajokin taittuu, mutta kaupunkiautona ja lyhyempiin pyrähdyksiin optimaalisempi.

"Jarpan" tahtiin kolme kuukautta

Miksi kirjoitan edelleen? 190. blogitekstini.

Miksi kirjoitan? Destinaatiomatkailu ja autoilu ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Ensimmäisen kirjoitukseni kuvaus on edelleen ytimessä.

100. blogikirjoitukseni pohti tätä aihetta.

https://destinaatiokuski.blogspot.com/2024/08/sata-tarinaa-destinaatiokuskin-kynasta.html

"Automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen. Automatkahan on oikeastaan ydinasia, jota toteuttamaan on itseliikkuva automobiili kehitetty. Mitäpä autolla tallissa tekisikään, liikkumaanhan on se luotu. Matkan voi tehdä spontaanisti tai suunnitellen." Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: Destinaatiokuskin automatka alkaa aina alusta ja päättyy kohteeseen.

Ajamalla pääsee tapahtumiin (Historic Grand Race, Ahvenisto)

Satakaksikymmentä tarinaa - Destinaatiokuskin kynästä. Tässäkin kirjoituksessa autoilu eli motoring on edelleen etunenässä. Kantava ajatus on säilynyt. Miksi pidän autoilusta? Koneromantiikka, autourheilu ja autoilu vain kiinnostavat. Kiteyttäisinkö näin, kuten aiemmassa blogikirjoituksessani.

"Mitä koneromantiikka oikein on? Olisiko se tätä: nautintoa ja harrastuneisuutta konevoimalla kulkevasta ajopelistä? Se on kaikkea sellaista subjektiivista tunnetta, mitä saa nautintoa ropatessa ja fiksatessa ajopeliä. Se on ajamista ja reissaamista. Tai historiallista perehtyneisyyttä ja kiintymystä tavalla tai toisella ajamiseen ja ajokkiin.

Oli se sitten klassikko, työjuhta tai kansanauto."

Destinaatiokuski - Matkan alusta loppuun: Koneromantiikka - koneet ja vauhti ihanteena.

Työjuhta ajossa - kevytkuorma-auton siirto

Koneromanttinen kun olen - ja vielä ajaminen jaksaa innostaa, toteutan mielelläni reissuja Destinaatiokuskina. Pohdintaa 140. blogikirjoituksestani. Käyn paikoissa, joissa voi vierailla autolla. Destinaatiokuski siis toteuttaa matkan, käy kohteessa ja tekee sisältöä - itselleen tai eri osapuolten käyttöön. Ajetaan autolla, käytetään autoilun ja automatkailun palveluita. Ne näkyvät sisällössä ja tekemisessä.

Kesäkuussa 2025 mentiin pitkin poikin länttä, Suomessa. Ja somessa.

https://destinaatiokuski.blogspot.com/2025/06/destinaatiokuski-140-blogitekstini.html

Tehtaan varjossa Uudessakaupungissa,
tarkemmin Valmet Automotiven testiradan varjossa - kesäkuussa 2025

150. blogikirjoitus muisteli mennyttä - teeman säilyessä. Autoilu on innoittanut minua jo vuosikymmeniä. Ajokortti-ikäni saavutin vuonna 1985. Olen saanut aina kiksejä autoista, automatkailusta ja autotapahtumista.  

Tärkeintä ei ole määränpää, vaan matka. Mistä innoitukseni on oikein lähtenyt? 

Liike on ollut tärkeää, kulkeminen ja siihen liittyvät kokemukset. Olen kasvanut ralli- ja jäätiemaisemassa, Mäntässä. Aikoinaan oli ralleja seurattavaksi, jääteitä ajoharjoitteluun ja tietenkin kantatie 58. Sitä pitkin pääsi "suureen etelään"...           https://destinaatiokuski.blogspot.com/2025/08/150-blogikirjoitukseni-autoilun.html

Jotakuinkin 40 vuotta sitten kevätajelulla... tuoreella kortilla...omalla ensimmäisellä autollani (Vehoniemenharju)

                                                                         

Tekstejä tulee ja menee. Kuten aiheita. Aina vaan kuitenkin nostoja autoilusta, ajamisesta, liikenteestä ja liikkumisesta. Autoilukulttuuria unohtamatta. Kuka kirjoittaa mistäkin, minä kirjoitan tästä sisällöstä vastakin. Tässä on 160. tekstini, joka tarjoilee automatkailussa niinkin tärkeää asiaa kuin syömistä.        https://destinaatiokuski.blogspot.com/2025/09/160-blogikirjoitukseni-automatkaan.html

Kolmannen päivän kohdematkailun (ACS26) jälkeen
paluumatkalla ulos syömään (K-Citymarket Jumbo)

On tullut esiteltyä joitakin printti- tai e-lehtiä blogissani. 170. kirjoituksessani nostin näitä. Lukeminen kannattaa aina, varsinkin mieltymysmedioiden parissa. 

Medioiden kirjo maailmanlaajuisesti saa innostumaan.

"Etelä-Afrikasta tulee mielenkiintoisia e-lehtiä. Ydinsanoma on ajaminen, matkailu ja reissaaminen road trip -hengessä. RoadTrip reissaa tien päällä - kuinkas muuten? Driven on luksusmedia, joskin se sisältää esittelyjä uusista autoista laajalti."                          https://destinaatiokuski.blogspot.com/2025/07/ajettuja-ajoja-driven-ja-tiematkoja.html

Eksoottisia brändejä ja kohdeajamista viinifarmille (Chery Tiggo, Driven April 2026)

Moni haaveilee road tripistä, ja perinteisesti haaveeseen kuuluu auto tai moottoripyörä. Road tripin voi kuitenkin tehdä vaikka mopolla tai polkupyörällä. Tätä kartoitti 180. blogikirjoitukseni.

Mitä on destinaatiomatkailu? Voi olla tarkka suunnitelma kohteeseen tai löyhä pisteiden väli. 

Voi olla niinkin, että lähdetään vaan johonkin suuntaan. Tämä muoto lienee lähinnä klassisen road tripin käsitettä. Työmatka on myös oivallinen tapa hyödyntää kulku sekä paikallaoloaika matka- ja viihtyvyyskohteiden parissa. Eri paikkakuntien visit-sivustot antavat osviittaa menemisen ja tekemisen tueksi.

https://destinaatiokuski.blogspot.com/2026/01/180-blogikirjoitukseni-destinaatiokohde.html

Matkan voi kohdentaa mielenkiintoisiin pysähtymiskohteisiin
- tässä Auton ja tien museo Mobilian Volvo-tapahtuma kesällä 2025

Uutta ajamisessa ja autoilussa ovat käyttövoimamuutokset. Sähkö tulee. Ajaminen jatkuu aina vaan...

Sähköautoilu on jo täällä (Toyota bZ4X Hattelmalanharjulla)

#autoilu #motoring #roadtrip #destinaatiokuski #destinaatiomatkailu

Keimolan moottorirata on nykyisin Keimolanmäki - asuinalueena.

Legendaarisen Keimolan moottoriradan historia elää tänäkin päivänä - asuntoalueella. Keimolanmäki hengittää suomalaista autourheilukulttuuria. Radan aktiiviaikojen yhdisteitä on löydettävissä nimissä, kuvissa ja tiestön muodossa.

"Vantaa, silloinen Helsingin maalaiskunta, nousi maailmankartalle vuonna 1966 kilpa-autoilija Curt Lincolnin täyttäessä haaveensa moottoriradasta. Kotimaisten ja vierailevien ajajien hurjaa menoa seurattiin Keski-Euroopan tyyliin betonisesta valvontatornista, jonka suunnitteli Dag Englund. Tienoo hiljeni vuonna 1978, kun rata suljettiin. "
Autourheilulegendan Porsche mouruaa nyt Keimolan vanhassa valvontatornissa: Video näyttää, miten torni reagoi ihmisen liikkeeseen - Ilta-Sanomat

Vuonna 2026 on Keimolan 60-vuotisen historian merkkipäivä, jota juhlistettiin American Car Show´ssa 3.-5.4.2026 Helsingin Messukeskuksessa. 

Alussa olivat kilpa-autot. Nyt Keimolanmäki on asuinalue
(kuva Kimmo Penttinen (www.hs.fi/vantaa)

"Keimolan moottoriradan 60-vuotisjuhlan kunniaksi Messukeskuksessa järjestettävä näyttely kokoaa saman katon alle joukon ikonisia ajoneuvoja. Ne kertovat Keimolan, suomalaisen moottoriurheilun ja kuljettajasukupolvien tarinaa. Keimolan moottoriradan juhlanäyttely Helsingin Messukeskukseen toteutetaan yhteistyössä eri asiantuntijoiden, harrastajayhdistysten ja autohistoriallisten toimijoiden kanssa."

Keimolan moottoriradan 60v -juhlanäyttely pääsiäisenä Messukeskuksessa | FHRA

Keimolan moottoriradan historiallisia ajoneuvoja esillä pääsiäisenä Helsingissä
(kuva ACS)

"Ajolenkki on uusi katu. Kadun molemmin puolin rakentuu uusi Keimolanmäen asuinalue. Katu sijoittuu rakentamattomaan metsämaastoon. Paikalla on ollut aikaisemmin moottorirata, jonka rakenteita löytyy vielä maastosta."  

Ajolenkki välillä Keimolanmäenpuisto–Keimolanmäentie katusuunnitelmaselostus 59111 (vantaa.fi)

Vantaan katuhankkeet alueella vuonna 2024 olivat Ajolenkki, Saunalenkki ja Keimolanmäentien pohjoispää.

 
"Kadunnimiksi tulee esimerkiksi Ajolenkki, joka on vanhan radan osa, ja Saunalenkki, joka oli sen kaarteen nimi, jossa oli makkaramainos. Taloyhtiöitä on nimetty muun muassa Vantaan Maalisuoraksi ja Vantaan Circuitiksi."
Ajolenkki, Saunalenkki, Maalisuora..." – Nurmijärven naapuriin noussut kaupunginosa kunnioittaa historiaansa kilparatana | Paikalliset | Nurmijärven Uutiset (nurmijarvenuutiset.fi)

Ajolenkki

Tornin edustalle asfalttiin on maalattu Keimolan 3 300 metriä pitkän radan malli ja ympäristössä on taideteoksina metallisia autonrenkaita. Jos ei tiedä mitään Keimolan historiasta, viisastuu nopeasti, kun käy lukemassa historiatauluja. Niitä on pystytetty valvontatornilta alkaen parin sadan metrin matkalle.
Moottoritien taakse putkahti moderni lähiö liki huomaamatta – Asukkaita seuraa kaikkialle seudun bensankäryisestä menneisyydestä ruopattu teema | HS.fi

Torni ennen...

Torni nyt...

Alkuasuntojen tulevan talon seinää tulee koristamaan muisto ensimmäisestä suomalaisesta Formula 1 -kuljettajasta Leo ”Leksa” Kinnusesta, jonka mukaan myös Leksankuja on saanut nimensä. Hänen varhaisimpia ansioitaan oli mm. Keimolan moottoriradan avajaiskilpailussa 1966 V-luokan lähdön kolmas sija. 
Facebook - Keimolanmäki

Lincolninaukion pysäköintitalo syyskuussa 2024

Kevään varma merkki jo 47. kerran - Original American Car Show.

Kevät ja kärpäset. Niitä on havaittavissa Original American Car Show´n aikana. 

Jo 47. kerran järjestettävä auto- ja moottoripyöräharrastajien show on Suomen vanhin ja suurin alan tapahtuma Suomessa. Tapahtuma järjestetään pääsiäisenä, jolloin se on myös pyhäviikonlopun suurin yksittäinen tapahtuma Suomessa.

Original American Car Show on harraste- ja erikoisajoneuvotapahtuma, josta löytyy yli kymmenen näyttelyosiota ja noin 700 harrasteajoneuvoa. Näyttely järjestetään pääsiäisviikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtumakokonaisuuden järjestäjänä toimii Finnish Hot Rod Association (FHRA). 

Näyttely on avoinna Helsingin Messukeskuksessa päivittäin kello 10-18 ajalla 3.-5.4.2026.

Asemapaikalle

"Keimola 60 vuotta -juhlanäyttely puraisee jokaiseen suomalaiseen moottoriurheilufaniin. Moottoriradan juhlavuosi on näyttävästi esillä Helsingin Messukeskuksessa pääsiäisenä. Juhlanäyttelyyn saapuu tukku historiallisesti merkittäviä ajoneuvoja."

Keimolan moottoriradan 60v -juhlanäyttely pääsiäisenä Messukeskuksessa | FHRA

Keimolan moottoriradan tilalla on nykyisin asuinalue.

https://destinaatiokuski.blogspot.com/2024/09/keimolanmaki-keimolan-moottoriradan.html

Nykyisyys: Keimolan torni

Nykyisyys: Keimolan Ajolenkki

Puunaus ja sitten framille

Nykyisin rakentelusuuntia ja autojen valmistusmaita on monia. Ennen olivat amerikkalaiset ajoneuvot pääosassa. Japanilaiset ja eurooppalaiset ovat varsinkin nuoren polven suosiossa.

"American Car Show ACS26 -tapahtumaan tulee uusi nuorten tekemä näyttely. Täysin uusi näyttelyosio on nimeltään Stanced World, johon tulee noin viisikymmentä tuningalakulttuurin autoa."

Nuoret tekevät uuden näyttelyosion ACS26-tapahtumaan | Kuljettaja.fi

Japanilainen

Saksalainen ratakilpuri

Urheilu- ja superautot

Käärme se on

Original American Car Show on autonäyttelyiden kirkkain kotimainen tähti, joka yhdistää monimuotoisesti harrasteyhteisöt, intohimoiset toimijat ja koneromantiikan ystävät saman katon alle.

#moreismore #originalamericancarshow #destinaatiomatkailu

1990-luku oli "ysäri".

Mitä jäi mieleen 1990-luvusta Suomessa? Oli lamaa ja yhtälailla nousukautta. Liikenneolosuhteet paranivat, mutta autokanta sen kun vanheni.

1990-luku oli historian valossa merkittävä ajanjakso Suomessa. Talous ylikuumeni ja romahti vuosikymmenen alussa. Suomen idänkaupan lopahtaminen syvensi tilannetta kohti lamaa. Lama ja työttömyys loivat synkän varjon yhteiskuntaan. Muutos 1980-luvun kasvuhuumasta oli sanalla sanoen raju. Talous alkoi kasvaa kuitenkin verrattain nopeasti. 1990-luvusta onkin niin erittäin hyviä kuin todella huonoja muistoja.

1990-luku synnytti paljon ilmiöitä ja sanontoja sekä sloganeita.

"Laman runtelemalla 90-luvulla suomalaisten televisioissa pyöri mieleenpainuva mainos. Kyseessä oli Keskon Vaatehuone-kauppaketjun mainos, jossa lahtelainen kauppias Simo Leporanta esitteli mukaansa tempaisevasti kahisevia tuulipukuja, salihousuja ja silkkipaitoja. Leporanta aloitti mainokset lauseella, jonka suomalaiset muistavat edelleen: tässä Simo Vaatehuoneelta, hei!"                                     

Muistatko Simon Vaatehuoneelta? Takavuosien tv-kasvo muisteli Ylellä suosionsa huippuvuosia: ”Tuulipukukiima oli sekä kadulla että kaupassa” - Ilta-Sanomat

Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevat arvot avartuivat ja moninaistuivat 1990-luvuilla. Sukupuolten tasa-arvo kehittyi. Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995. Samana vuonna Suomi voitti jääkiekon MM-kullan! Den glider in! Se on siinä!

Connecting People. Teknologioiden kehityksessä 1990-luku oli muutoksen aikakautta. 1990-luvun lopulla suomalainen Nokia kohosi maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi ja samalla Suomen talouden veturiksi.

"Vaikka moni muistaa miehen ”voi mahoton paikka” -lausahduksestaan, Pertti itse arvostaa kultaisiksi vuosikseen juurikin 1990-luvun ja YleX:n edeltäjän eli Radiomafian."

Miten Pertti Salovaaran käy? Yöradio-pestin kohtalonhetket ovat käsillä – ja kanasiivet käsittämättömän tulisia: Nyt virtaavat kyyneleet! | Seiska

Keväällä 1992 Hämeenlinnassa Datsun 100A:lla Orsitien sillan alla, nykyisellä valtatie 3:lla eli Helsinki-Tampere-moottoritiellä, Tampereelle menevällä ajoradalla. (Kuva Timo Nousiainen)

Vuosikymmenen alun talouden lamasta huolimatta useita isoja moottoritiehankkeita käynnistettiin. Vuosikymmenen aikana autokanta vanheni. Vuonna 1990 keski-ikä oli 7,4 vuotta, kun 1999 se oli jo 10,3 vuotta."Kolmostie ruuhkautui etenkin Helsingin ja Hämeenlinnan välillä toivottomaksi jo 1980-luvulla. Moottoritie Helsingistä Hämeenlinnaan linjattiin valtatien viereen, mutta Hämeenlinnan ja Tampereen välisestä linjauksesta riideltiin vuosia, koska Valkeakosken kautta kulkeva lyhyimmän vaihtoehdon katsottiin vahingoittavan Sääksmäen Rapolanharjun reunaa kulkiessaan historiallista maisemaa ja arvoja. Loppujen lopuksi linjaukseksi valittiin Toijala, jolloin Vanajavesi ylitetään Konhonvuolteella Toijalan luoteispuolella. Täten Hämeenlinnan ja Tampereen väliseksi linjaukseksi tuli vuoden 1938 tieverkon kantatien 56 linjaus ja itse asiassa se linjaus, joka 1950-luvulla ensimmäiseksi hylättiin. Moottoritie valmistui Hämeenlinnaan asti vuonna 1992, Jutikkalaan Sääksmäen sillan läheisyyteen vuonna 1996 ja Lempäälän Kuljuun vuonna 2000."

Valtatie 3 – Tiet

Hämeenlinnan moottoritien eli Valtatie 3:n avajaiset. Kuva on otettu Siippoontien sillalta pohjoisen suuntaan. Nauhanleikkaajina olivat maaherra Eeva-Riitta Siitonen, valtuuston puheenjohtaja Lea Kärhä ja Uudenmaan tiepiiristä Esko Pekkarinen. Moottoritie valmistui osissa 1990 - 1992.; Hämeenlinnan moottoritien eli Valtatie 3:n avajaiset (kuva Juhani Känsälä, Nurmijärven museo)

Farkku tarkoitti muutakin kuin housuja 1990-luvulla. Farmariautot tekivät kauppansa perheautoiluun.

"Farmariautojen suosio on jo jonkin aikaa osoittanut kasvun merkkejä. Eipä tuo ole mikään ihmekään, ovathan farkut - tosin kuin töpöperät todellisia monikäyttöautoja. Kyytiin mahtuu kerralla niin perhe kuin melkoinen tavaramäärä."
(Järkiratkaisu, Roland Weckström, Tuulilasi 4/1994) 

"Farkku on 32 cm pitempi kuin sisarversionsa. Painokin on noussut lähes sata kiloa."
 Volkswagen Golf Variant 1.8i GL, Roland Weckström, Tuulilasi 4/1994)

1990-luvun alku vaikutti autojen ostoon dramaattisesti. Autojen keski-ikä alkoi nousta. Itse asiassa autot ajettiin loppuun, jos vain sellainen oli - kun monella lama vei kaiken. Vuonna 1990 keski-ikä oli 7,4 vuotta, kun 1999 se oli jo 10,3 vuotta.

"Vuosi 1989 oli kaikkien aikojen huippuvuosi henkilö- ja pakettiautojen, moottorityökoneiden, matkailuperävaunujen ja puoliperävaunujen ensirekisteröinneissä. Vuonna 1990 vähenivät rekisteröinnit selvästi kaikkien muiden ajoneuvojen paitsi erikoisautojen ja moottoripyörien osalta".

(Tilastokeskus, Moottoriajoneuvot 1990, Liikenne 1991:19, Elokuu 1991)

"90-luvun alun kauhea lama iski lujaa myös autokauppaan. Uusien henkilöautojen rekisteröinnit romahtivat pahimmillaan alle kolmasosaan 80-luvun huippuvuosista. Vuonna 1989 Suomessa oli rekisteröity 176 771 uutta henkilöautoa, mutta 1993 jäätiin vain 55 836 autoon. Tieliikenteessä olevien autojen kokonaismäärä kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa koskaan. Kahden miljoonan henkilöauton raja ylitettiin lopulta vuonna 1998."

Autoilu Suomessa kautta aikojen | 1990-luku | Tuulilasi

Tyypillinen kaupunkinäkymä ysäriltä on Tuusulantie (nyk. Kauppakaari)
 Keravan kaupungintalon kohdalta 1990-luvun alkupuolelta
(kuvaaja tuntematon 1990-1999, Keravan museopalvelut)

"Ysäri on sana, joka ymmärrettävästi on tullut kieleen vasta 2000-luvun puolella. Kukapa sitä omasta ajastaan puhuisi varsinkaan lempinimin. Se, että myös kasari (ei siis ’kattila’ vaan ’1980-luku’) näyttäisi sanakirjan mukaan olevan 2000-luvun uudennoksia, kertoo siitä, että uudella vuosituhannella on yleisemminkin alettu puhua retroilusta ja muistella menneitä."

Tervetuloa ysärille - Kotus

1990-luvun kestosuosikkeja olivat Toyotat, etenkin Corolla ja Hiace
(Kuvassa auton ja tien museo Mobilian Hiace vm. 1990)

Ysärijysäri? Olisiko se tätä?

"Hei onks sulla mitään ysäriä? Sen saattoi huomata opiskelijabileissä pitkin kevättä. Soitin niissä levyjä, ja nuoret, ehdottoman trenditietoiset nuoret tulivat illan vanhetessa kyselemään teinivuosiensa musiikkia."

Ysärijysäri | Ylioppilaslehti